Vapaamuotoinen vastuullisuusviestintä: näin mikro- ja yksinyrittäjä voi kertoa kestävän kehityksen toimistaan
Vapaamuotoinen vastuullisuusviestintä ei ole ihan niin vapaata kuin voisi äkkiseltään olettaa. Koska vastuullisuutta koskevia säädöksiä on jo paljon niin EU:n kuin Suomenkin tasolla, on viestinnässä syytä olla tarkkana.
Kuten aiemmin julkaistussa Case Study -artikkelissa kerroimme, teimme syksyllä 2024 Puutarha Auringontähdessä kattavan kestävän kehityksen kartoituksen. Halusimme ymmärtää, missä kohtaa olemme nyt ja mihin voisimme vielä kehittyä. Työn tuloksena syntyi verkkosivuillemme julkaistu Vastuullisuustiekartta – konkreettinen kuvaus toimintamme nykytilasta ja tavoitteista kestävyyden eri osa-alueilla.
Onneksi työmme tarkisti asiantuntija ja opimme jotain hyvin tärkeää vastuullisesta viestinnästä. Nimittäin sen, että pienyrittäjän kannattaa olla tarkkana, millaisia termejä vastuullisuusviestinnässään käyttää.
Miten vapaamuotoinen vastuullisuusviestintä eroaa pakollisesta?
Vastuullisuusraportti tai kestävyysraportti kuulostaa hyvältä termiltä: selkeä, asiallinen ja viestii, että asiat on mietitty. Mutta termillä on tarkka juridinen painolasti.
EU:n alueella on säädetty mm. yritysvastuulainsäädäntöä, joka edellyttää tietyiltä suuremmilta yrityksiltä laajoja, standardoituja kestävyysraportteja. Näitä sääntöjä ei sovelleta mikro- tai pienyrityksiin, mutta termi ”vastuullisuusraportti” viittaa juuri näihin säädeltyihin raportointivelvoitteisiin. Kun pienyrittäjä käyttää samaa termiä, voi syntyä väärinkäsitys: että kyseessä olisi virallinen raportti, joka täyttää kaikki vaatimukset – vaikka todellisuudessa kyseessä onkin täysin vapaamuotoinen vastuullisuusviestintä.
Sama juttu siis kuin luomu ja luonnonmukainen termien kanssa. Näiden termien takaa löytyy järjestelmä, joka sisältää tiettyjä vaatimuksia termien käyttäjälle. Termien käyttäminen edellyttää tähän järjestelmään sitoutumista. Viime kädessä kyse on siis siitä, että kuluttajaa ei johdettaisi harhaan, vaan hän tietää, mitä termiin aina liittyy ja mitä se käyttäjästä kertoo.
Siksi mekin saimme asiantuntevassa palautteessa suosituksen käyttää toisia sanoja, kun haluamme viestiä omista vastuullisuustoimistamme avoimesti mutta rehellisesti.
👉 Poimi tästä avuksesi kätevä tsekkilista: Mikroyrittäjän vastuullisuustiedottamisen tsekkilista (PDF)
Vapaamuotoinen vastuullisuusviestintä vastuullisesti!
Me päädyimme käyttämään termiä ”Vastuullisuustiekartta”. Se viestii suunnasta, tavoitteista ja nykytilasta – ilman, että se antaa mielikuvaa virallisesta raportista. Muita hyviä vaihtoehtoja voisivat olla esimerkiksi:
- Kestävän kehityksen kartoitus
- Vastuullisuustoimien yhteenveto
- Kestävyyden nykytila ja tavoitteet
- Vastuullisuustiekartta tai polku
- Yrityksen kestävän kehityksen linjaukset
Tärkeintä on, että termi kuvaa viestinnän luonnetta oikein – ja että lukija tietää, ettei kyse ole lainsäädännön mukaisesta raportista, vaan vapaaehtoisesta ja avoimesta kertomuksesta yrittäjän arvoista ja teoista.
Miksi tämä on tärkeää?
Ensinnäkin: väärien termien käyttö voi johtaa väärinkäsityksiin ja herättää epäluottamusta. Toisaalta: oikein valituilla sanoilla voi rakentaa uskottavuutta ja madaltaa muiden yrittäjien kynnystä kertoa omista vastuullisuustoimistaan. Kun vastuullisuudesta saa viestiä omalla kielellä, omasta näkökulmasta ja ilman pelkoa sääntörikkeistä, kynnys lähteä mukaan pienenee.
Ja juuri se on tavoitteemme: kannustaa mahdollisimman monia mikro- ja pienyrittäjiä pohtimaan omaa kädenjälkeään ja kertomaan siitä muille. Näin hyvä leviää ja sinunkin kestävän kehityksen kädenjälkesi kasvaa!
Vapaamuotoinen vastuullisuusviestintä saa oikeasti olla vapaamuotoista, rehellisesti ja avoimesti.
Hyvä vs. huono viestintä – konkreettisia esimerkkejä
1. Termien käyttö: ”Raportti” vai ”kertomus”?
|
✅ Hyvä esimerkki:
|
❌ Huono esimerkki:
|
|---|---|
|
”Olemme koonneet verkkosivuillemme yhteenvedon siitä, miten huomioimme kestävän kehityksen arjessamme.” |
”Yrityksemme vastuullisuusraportti on julkaistu verkkosivuillamme.” |
2. Yleisluonteiset fraasit vs. konkreettiset teot
|
✅ Hyvä esimerkki:
|
❌ Huono esimerkki:
|
|---|---|
|
”Käytämme vain kotimaisia siemeniä ja vältämme torjunta-aineita puutarhatuotannossamme.” |
”Meille vastuullisuus on tärkeää, ja pyrimme tekemään ympäristöystävällisiä valintoja.” |
3. Liian suuret väitteet vs. rehellinen arvio
|
✅ Hyvä esimerkki:
|
❌ Huono esimerkki:
|
|---|---|
|
”Tavoitteemme on pienentää hiilijalanjälkeämmme seuraavien kolmen vuoden aikana. Olemme aloittaneet vaihtamalla toimitilan valaistuksen LED-lamppuihin ja suosimalla kotimaisia toimittajia.” |
”Toimintamme on täysin hiilineutraalia.” |
4. Pelkkä logo vai aito kertomus?
|
✅ Hyvä esimerkki:
|
❌ Huono esimerkki:
|
|---|---|
|
”Käytämme Reilu kauppa -sertifioituja tuotteita ja valitsimme tämän sertifikaatin, koska se tukee viljelijöiden oikeuksia ja ympäristönsuojelua. Lue lisää verkkosivujemme vastuullisuussivulta.” |
Pelkkä vastuullisuusmerkki yrityksen sivuilla ilman selitystä. |
Käytännön vinkit vastuullisuusviestintään mikroyrittäjälle
Pienyrittäjän ei tarvitse laatia paksuja raportteja ollakseen vastuullinen tai käyttää kapulakieltä. Riittää, että toimet ovat todellisia, ne perustuvat yrityksen arvoihin ja niistä viestitään avoimesti ja oikeilla sanoilla. Tällainen vapaamuotoinen vastuullisuusviestintä on sekä vaikuttavaa että helposti lähestyttävää.
Puutarha Auringontähdessä uskomme, että vastuullisuus ei ole sanahelinää vaan tekoja. Ja että jokainen mikroyritys voi jättää jälkeensä ison kädenjäljen – kunhan ensin tunnistaa sen.
🌿 Mitä sinun yrityksesi tekee luonnon, ihmisten ja tulevaisuuden hyväksi? Kirjoita se ylös, kerro siitä muille – ja inspiroi samalla toisia.
👉 Poimi tästä avuksesi kätevä tsekkilista: Mikroyrittäjän vastuullisuustiedottamisen tsekkilista (PDF)
👉 Lue myös: [Case: Näin me paransimme Auringontähden vastuullisuutta]
