Tekoälyn vedenkäyttö – globaali uhka vai paikallinen kysymys?
Meidän taloutemme käyttää arteesista kaivoa, jonka tuotto on hieman yli 200 litraa vuorokaudessa.
Se kuulostaa ehkä paljolta, kunnes sitä vertaa suomalaisten keskimääräiseen vedenkulutukseen. Suomessa yksi ihminen käyttää vettä keskimäärin noin 120 litraa päivässä. Tällä meidän kaivon tuotolla nelihenkinen ”keskimääräinen perhe” ei siis voisi elää päivääkään.
Kun vettä on vähän, oppii nopeasti kunnioittamaan jokaista litraa. Vettä ei juoksuteta turhaan, eikä kastelua tehdä huolettomasti.
Siksi pysähdyin, kun näin väitteen tekoälyn vedenkäytöstä.
On arvioitu, että 20–50 kysymyksen sarja tekoälyltä voi kuluttaa noin puoli litraa vettä datakeskusten jäähdytyksessä.
Puoli litraa ei kuulosta enää aivan pieneltä, kun ajattelee sitä oman kaivon näkökulmasta. Mutta mitä tekoälyn vedenkäyttö oikeastaan tarkoittaa?
Sarjan osat:
- Tekoälyn ympäristövaikutukset – mistä oikeastaan puhumme?
julkaistu 19.2.2026 - Tekoälyn energiankulutus – kuinka paljon sähköä tekoäly käyttää?
julkaistu 22.2.2026 - Tekoälyn vedenkäyttö – globaali uhka vai paikallinen kysymys?
julkaistu 6.3.2026 - Datakeskukset ja ilmasto – kuinka paljon päästöjä tekoäly aiheuttaa?
tulossa 16.3.2026 - Tekoäly ja materiaalit – mistä tekoälyn laitteet on tehty?
tulossa 23.3.2026 - Voiko tekoäly auttaa ympäristöä?
tulossa 6.4.2026 - Yhteenveto: mitä tekoälyn ympäristövaikutuksista oikeasti tiedetään?
tulossa 17.4.2026
👉 Tämä artikkeli on sarjan osa 3.
Miksi tekoäly tarvitsee vettä?
Tekoälyn vedenkäyttö ei tarkoita sitä, että vesi menisi suoraan itse tekoälyn “kulutukseen”. Vettä tarvitaan pääasiassa kahdessa paikassa.
Ensimmäinen on datakeskusten jäähdytys.
Tekoäly toimii valtavissa datakeskuksissa, joissa tuhannet palvelimet tekevät laskentaa yhtä aikaa. Laskenta tuottaa paljon lämpöä, ja lämpö täytyy poistaa, jotta laitteet eivät ylikuumene.
Vesi on tähän tehokas väline, koska se sitoo lämpöä hyvin.
Toinen veden käyttö liittyy sähköntuotantoon. Datakeskukset tarvitsevat paljon sähköä, ja monet sähköntuotantotavat käyttävät vettä jäähdytyksessä.
Osa tekoälyn vedenkäytöstä syntyy siis itse asiassa voimalaitoksissa, ei datakeskuksissa.
Häviääkö vesi?
Kun puhutaan vedenkulutuksesta, moni kuvittelee veden katoavan pysyvästi. Näin ei kuitenkaan tapahdu.
Datakeskuksissa vesi voi kiertää suljetussa jäähdytysjärjestelmässä tai haihtua jäähdytystorneissa. Haihtunut vesi ei ole myrkyllistä eikä saastunutta – se palaa ilmakehän kautta takaisin luonnon kiertokulkuun.
Tämä ei tarkoita, ettei tekoälyn vedenkäyttö voisi olla paikallisesti merkittävä tekijä. Jos vettä käytetään paljon alueella, jossa vettä on niukasti, vaikutukset voivat olla huomattavia.
Mutta on tärkeää ymmärtää yksi asia: veden käyttö ei ole sama asia kuin veden pysyvä menettäminen.
Kuinka paljon vettä tekoäly oikeasti käyttää?
Yksittäinen luku kuulostaa helposti suurelta ilman vertailua.
Puoli litraa vettä tekoälyn käytössä voi tuntua isolta määrältä. Mutta kun sitä vertaa muihin arjen asioihin, mittakaava muuttuu nopeasti.
Yhden kahvi kupillisen tuotantoon kuluu keskimäärin noin 130 litraa vettä.
Yhden hampurilaisen vesijalanjälki voi olla jopa yli 2000 litraa.
Tämä ei tarkoita, että tekoälyn vedenkäyttö olisi merkityksetöntä. Mutta vertailu auttaa ymmärtämään mittakaavaa.
Kaikki digitalisaatio käyttää vettä
Tekoälyä verrataan usein ikään kuin vaihtoehto olisi olla käyttämättä mitään digitaalista palvelua. Todellisuudessa tekoäly korvaa usein muita digitaalisia työkaluja, esimerkiksi hakukoneita, analyysiohjelmia tai muita pilvipalveluja.
Myös Google-haku toimii datakeskuksissa, jotka tarvitsevat sähköä ja jäähdytystä.
Kysymys ei siis ole pelkästään tekoälyn vedenkäytöstä, vaan koko digitalisaation infrastruktuurista.
Sijainti ratkaisee paljon
Vesi ei ole globaali resurssi samalla tavalla kuin hiilidioksidi. Se on paikallinen.
Datakeskus kuivalla alueella voi lisätä painetta vesivaroihin. Sama datakeskus runsasvetisellä alueella ei välttämättä aiheuta samanlaista ongelmaa. Siksi datakeskusten sijainnilla on valtava merkitys myös tekoälyn vedenkäytön kannalta.
Pohjoisissa maissa on useita etuja:
- viileä ilmasto vähentää jäähdytyksen tarvetta
- makeaa vettä on runsaasti
- datakeskusten hukkalämpöä voidaan käyttää rakennusten lämmitykseen
Suomessa tätä tapahtuu jo. Datakeskuksista saatavaa lämpöä johdetaan kaukolämpöverkkoihin, jolloin osa energiasta saadaan hyötykäyttöön.
Puutarhuri ymmärtää veden kierron
Puutarhassa veden käyttöä on helppo havainnollistaa. Sama vesi voi kastella kasvin, haihtua ilmaan ja palata myöhemmin sateena takaisin maahan. Vesi ei katoa – se kiertää.
Silti sillä on väliä, missä ja miten sitä käytetään. Jos vettä käytetään enemmän kuin paikallinen luonto kestää, seuraukset näkyvät nopeasti.
Sama pätee myös datakeskuksiin.
Yksinkertaisia vastauksia ei ole
Tekoälyn vedenkäyttö ei ole yksinkertainen kysymys.
Se riippuu monesta asiasta:
- missä datakeskukset sijaitsevat
- millä energialla niitä pyöritetään
- millaisia jäähdytysjärjestelmiä käytetään
- mitä muita teknologioita tekoäly korvaa
Siksi pelkkä ajatus “en käytä tekoälyä, koska se tuhoaa vesivarannot” ei ehkä ole koko totuus. Ympäristövaikutukset syntyvät harvoin yhdestä teknologiasta. Ne syntyvät valinnoista.
Ja niihin voimme kaikki vaikuttaa – myös silloin, kun käytämme tekoälyä.
Lähteitä ja lisälukemista
Tekoälyn vedenkäyttöä koskeva tutkimus
• Making AI Less “Thirsty”: Uncovering and Addressing the Secret Water Footprint of AI Models – tutkimus tekoälymallien vesijalanjäljestä ja datakeskusten jäähdytyksestä. Arvioita mm. GPT-3-mallin koulutuksen vedenkulutuksesta.
• The Growing Water Footprint of AI – artikkeli tekoälyn vesijalanjäljestä ja siitä, miten datakeskusten sijainti ja jäähdytystekniikka vaikuttavat veden käyttöön.
Datakeskusten energiankulutus ja kasvu
• Data centres and data transmission networks – IEA – Kansainvälisen energiajärjestön katsaus datakeskusten energiankulutukseen ja tulevaisuuden kasvuennusteisiin.
Tekoälyn energiankulutus ja vertailut
• How much energy does ChatGPT use? – arvio yksittäisen tekoälykyselyn energiankulutuksesta ja vertailu muihin digitaalisiin palveluihin.
• ChatGPT energy usage per query – arvio tekoälykyselyn energiankulutuksesta (noin 0,3–0,34 Wh per kysely) sekä taustaa laskentatehosta.
Energiatehokkuus ja kiertotalous digitaalisissa ympäristöissä
• Green cloud and green data centres – raportti toimenpiteistä energiatehokkuuden ja kiertotalouden suorituskyvyn parantamiseksi pilvipalveluissa ja datakeskuksissa.
