Kotimainen vai ulkomainen tuote – kumpi on luonnonystävän valinta?

Kotimainen vai ulkomainen tuote, kumpi päätyy sinun kärryysi todennäköisemmin? Oletko törmännyt tilanteeseen, että saisit ulkomailla valmistetun tuotteen halvemmalla kuin vastaavan Suomessa valmistetun? Ainakin jos verkkokauppashoppailua harrastat, todennäköisesti olet. Tiedän, että mietit asioita  myös ekologisuuden kannalta, joten olet varmasti joutunut pohtimaan myös sitä, onko kotimainen oletusarvoisesti aina parempi vaihtoehto. Ja jos on, miksi?

Tähän kysymykseen ei ihan yksiselitteistä vastausta ole. Kokonaisuus ratkaisee ja siihen vaikuttaa todella moni asia.

Tällä artikkelilla haluankin herättää sinut pohtimaan kokonaisuutta tiukkojen ohjeiden antamisen sijaan. Yksinkertaiset säännöt ovat mukavia ja selkeitä. Olisi houkuttelevaa olettaa, että kotimaiset tuotteet ovat aina vihreämpiä, mutta totuus on usein paljon monimutkaisempi.

Tässä artikkelissa et siis saa mitään ”nyrkkisääntöjä” aiheesta, mutta opit miettimään asiaa erilaisista näkökulmista. Se toivottavasti auttaa sinua tekemään mahdollisimman hyviä ekologisia valintoja 😊.

1. Kuljetus

Yksi ensimmäisistä tekijöistä, jotka nousevat esiin miettiessä kotimainen vai ulkomainen tuote, on kuljetusmatka. Mitä lähempänä sinua tuote on valmistettu, sitä vähemmän sitä tarvitsee kuljetella. Mitä pidempi matka, sitä enemmän syntyy mm. hiilidioksidipäästöjä koko tuotteen elinkaarelle.

Myös matkan pituus on merkittävä, sillä se vaikuttaa kuljetusvälineeseen. Lentäen Suomeen Espanjasta tuotu hedelmä voi olla ekologisesti paljon huonompi vaihtoehto kuin rahtilaivalla Kiinasta kuljetettu lenkkikenkä.

2. Tuotantotavat

Tuotantoprosessilla on iso vaikutus ekologisuuteen. Se on myös osa, josta voi olla kuluttajana vaikeaa saada selkoa. Suomessa ollaan tunnollisia sääntöjen noudattajia ja pidämme kiinni EU:n määräyksistäkin keskimääräistä paremmin. Meillä monet ympäristömääräykset ovat tiukempia kuin vaikkapa Kiinassa.

Suomalaisen tuotteen suhteen voi melko hyvin luottaa siihen, että säännöistä pidetään kiinni. Lisäksi läpinäkyvyys on meillä paremmalla tolalla kuin monessa muussa maassa. Ja onhan se helpompaa valvoa, mitä naapurissa toimiva tehdas piipuistaan tupruttaa kuin jossain kaukomailla oleva tuotantolaitos.

Tuotantoprosessia pitää miettiä myös suhteessa ympäristöön. Ei ole sama asia päästää jotenkuten puhdistettuja vesiä luonnontilaiseen lampeen tai herkkälle rannikkoseudulle kuin valtamereen. Se mikä jossain toisaalla on pieni haitta ympäristölle, voi toisaalla olla valtava.

Tästä hyvä esimerkki on yleisen rikkakasvien torjunta-aineen glyfosaatin vaikutukset. Lämpimämmissä maissa ja erilaisessa maaperässä sen haitat on pienemmät ja vaikutusaika lyhyempi kuin Suomessa. Glyfosaatin käyttö meillä on siis suurempi ympäristöhaitta kuin saman aineen käyttö vaikkapa Italiassa.

3. Talous ja yhteisö

Kun halutaan toimia kestävästi, taloutta, eettisyyttä ja ekologisuutta ei voi täysin erottaa toisistaan. Ihmisten toiminta on aina inhimillistä ja kokonaisuuteen vaikuttaa myös tunteet. Kun asioita pohditaan pitkällä aikavälillä, myös sellaisilla seikoilla kuin ihmisoikeudet, sosiaalinen tasa-arvo tai yhteisön yhteenkuuluvuuden tunne on merkitystä myös  ympäristön kannalta.

Suomessa on toki monia muita maita parempi tilanne tässä suhteessa ja me myös näemme ja koemme lähialueen tilanteen selvemmin. Meillä on täällä tiukemmat lait ja säännökset ja arvostamme ihmisoikeuksia ja tasa-arvoa.

Valitettavasti väärinkäytöksiä on kuitenkin täälläkin, usein liittyen ulkomaiseen työvoimaan. Eli pidetään silmät auki täälläkin, mutta väittäisin kuitenkin, että pääosin suomalaisessa työelämässä noudatetaan korkeita eettisiä tavoitteita ja sääntöjä.

4. Tuotantomateriaalit ja luonnonvarojen käyttö

Tuotantomateriaalit ovat ehkä se selkein asia, jota ekologisuutta pohtiessaan tutkitaan. Eli mistä materiaaleista tuote on valmistettu?

Ja tämä onkin iso ja tärkeä juttu. Lopputuloksen ekologisuuden kannalta on iso juttu, onko tuotteen valmistuksessa käytetty uusia luonnonvaroja vai kierrätetty vanhoja. Riippumatta siitä, onko tuote kotimainen vai ulkomainen.

Suomessa kierrätysaste on melko korkea moniin muihin maihin verrattuna (vaikka paljon olisi parannettavaakin) ja jätehuolto toimii meillä yleisemminkin katsottuna erinomaisesti. Meiltä löytyykin kierrätysmateriaaleja jo melkeinpä tuotteesta kuin tuotteesta.

Kun valitset kierrätysmateriaaleista valmistettuja tuotteita, säästyy luonnonvaroja. Ja mitä isompi osa on valmistusaineista on kierrätettyä, sitä enemmän luonnonvaroja säästyy.

Oletko ostamassa puutarhaan taimia? Niissä kannattaa aina suosia kotimaista! Lue tästä miksi.

5. Tuotteiden kestävyys

Valitsemalla laadukkaita, kestäviä ja pitkäikäisiä tuotteita sinun tarvitsee ostaa harvemmin ja vähemmän, mikä sekin säästää tottakai luonnonvaroja. Puoltaako tämä kotimaisen käyttöä? Jaa-a, haluamme toki itse ajatella, että suomalaiset tuotteet ovat aina laadukkaampia kuin muiden, mutta eihän tämä aina ihan totta ole. Valitettavasti kertakäyttötavaraa tehdään meilläkin.

Kertooko hinta jotain laadusta? Kyllä sikäli, että kun yritys ottaa kaiken edellämainitun huomioon, tuotteen valmistuksen kustannukset ovat korkeammat. Ja silloin sitä on myös tuotteen hinta. Jos tuote on hyvin halpa, on syytä hyvin kriittisesti miettiä, miksi se on halpa. Mistä on tingitty, että tuote on voitu tuottaa niin halvalla?

No, onko se kotimainen vai ulkomainen parempi? Mitä tästä opimme?

Kysymys siitä, onko kotimainen vai ulkomainen tuote ekologisempi, ei ole yksinkertainen. Sekä kotimaisilla että ulkomaisilla tuotteilla on omat vahvuutensa ja heikkoutensa ympäristönäkökulmasta. Pelkkää alkuperää ei kannata tuijottaa, vaan tarkastele koko tuotantoketjua ihan sieltä raaka-aineiden hankinnasta työvoiman oloihin ja tuotteen laadusta kuljetusmatkoihin.

Jos minä voin valita kahden ympäristövaikutuksiltaan samanlaisen tuotteen välillä, oma valintani on se kotimainen. Näen tässä tärkeäksi myös sen, että ostamalla kotimaista, tuen paikallista ympäristöystävällistä tuotekehitystä. Kun sille on kysyntää, sitä saadaan lisää!  

Loppujen lopuksi matkalla kohti kestävämpää tulevaisuutta tarvitaan hyvin monitahoista lähestymistapaa ja tietoista kuluttamista.