Biojätteiden lajittelu erikseen tulee pakolliseksi kaikille taajamien asukkaille vuoden 2024 aikana.
Jokaisessa kodissa on siis pian tehtävä valinta, millä tavalla ne erikseen kerätyt biojätteet jatkossa käsitellään.
Helpoin vaihtoehto on liittyä biojätteiden erilliskeräykseen, jolloin sen sekajäteroskiksen viereen tulee toinen, biojätteille tarkoitettu astia.
Edullisin vaihtoehto taas on biojätteiden kompostointi siellä omalla tontilla. Tätä voi pitää myös luonnon kannalta parhaana vaihtoehtona, vältetäänhän siinä turhat kuljetukset.
Omalla tontilla kompostointiinkin on useampia eri tapoja. Voit ostaa tehdasvalmisteisen lämpökompostorin, tehdä haittaeläimiltä suojatun kompostorin itse tai käsitelllä biojätteet bokashoimalla.
Tässä postauksessa vertaan nyt kolmea eri tapaa biojätteiden käsittelyyn, erilliskeräystä, lämpökompostointia ja bokashia. Kaikissa on hyvät ja huonot puolensa.
Postauksen luettuasi sinun on toivottavasti helpompi tehdä ratkaisu, mikä on sinulle paras vaihtoehto!
Miksi biojäte pitää lajitella erikseen?
Jätteiden lajittelu on erittäin tärkeä osa jätteiden käsittelyä, sillä vain lajittelemalla voidaan erilaiset jätteet hyödyntää uudelleen.
Jätemateriaalien uudelleen hyödyntäminen puolestaan säästää luonnonvaroja ja vähentää merkittävästi kaatopaikkojen aiheuttamia ongelmia.
Biojäte on merkittävä osa kotitalouksien jätteistä, sitä kertyy normiperheessä 0,5-1 kg per henkilö viikossa. Se on myös käsittelyn kannalta haastava siksi, että se on märkää ja painaa paljon.
Biojäte on kuitenkin siitä jännä jäte, että asianmukaisella käsittelyllä se muuttuu ihan itsekseen jätteestä hyötytuotteeksi!
Biojäte voi muuttua mullaksi, jossa kasvaa taas uudet kasvit. Tai siitä voidaan saada biokaasua, jolla korvataan fossiilisia polttoaineita.
Kompostoimalla biojätteestä saadaan talteen ravinteet, jolloin keinolannoitteita tarvitaan vähemmän. Keinolannoitteista osa on kaivannaistuotteita, joten niiden vähentäminen on ekoteko parhaasta päästä.
Märkä ja painava biojäte poltettavan sekajätteen seassa aiheuttaa myös monenlaisia ongelmia polttolaitoksessa.
Biojätteen asianmukaisen käsittelyn hyödyt on kiistattomat.
Näin vertailin biojätteen käsittelytavat
Biojätteiden käsittelytapojen vertailun haaste on biojätteen määrä ja eri menetelmien toteutuksen moninaiset vaihtoehdot.
Jotta erilaisia käsittelytapoja voidaan verrata keskenään, pitää siis päättää ensinnäkin, miten paljon jätettä syntyy. Tämähän toki vaihtelee paljon.
Toisekseen pitää ”lukita” käytännön toteutukset johonkin, jotta vertailu olisi ylipäätään mahdollista.
Olen tässä vertailussa käyttänyt kussakin menetelmässä sitä helpointa vaihtoehtoa, eli ei mitään itse rakenneltuja astioita tai pakastimesta tuunattuja kompostereita. Olen käyttänyt tehdasvalmisteisia ja luotettaviksi todettuja astioita ja laitteita.
Käytin jätteen määrässa keskiarvoa, jossa viikossa syntyy 1 kg (n. 2 litraa) biojätettä per henkilö. Kuukaudessa biojätettä kertyy noin 8 litraa ja vuodessa siis reilu 100 litraa henkilöä kohti.
Olen vertailussa laskenut määrät kahden hengen talouden mukaan.
Hintojen suhteen käytin Joensuun seudun PUHAS yhtiön hintoja sekä yleisiä kauppojen laite- ja materiaalihintoja.
Koska kompostointi on aina elävä prosessi ja tapahtuu ulkotiloissa, siihen vaikuttaa myös ilmasto ja säät. Eteläisessä Suomessa prosessi toimii paremmin ympäri vuoden, pohjoisempana talvi yleensä pysäyttää prosessin ilman erillisiä lämmittimiä.
Nämä seikat on syytä ottaa huomioon, kun valitset itsellesi parasta menetelmää.
Biojätteen erilliskeräys
Erilliskeräys, eli liittyminen yleiseen biojätteen keräilyyn, on varmasti se helpoin keino käsitellä biojätteet.
Tähän et tarvitse muuta kuin sen astian, johon biojätteet siellä keittiössä keräät.
Menetelmän vaatima työ: Keittiössä biojätteiden lajittelu erilliseen astiaan ja vienti biojätteen keräysastiaan.
Menetelmän tilantarve: Toiselle roska-astialle tilaa sekajäteastian vierestä. Keittiöön tarvitaan keruuastia biojätteille.
Menetelmän hinta: Tyhjennysväli on enintään 2 viikkoa ja kertatyhjennys 240 litran astialle maksaa 8,37€/kerta. Vuosikustannus on 217,62 €
Jäteastia maksaa 60 €.
Kulut per päivä ensimmäisenä vuonna: 0,79 €/vrk
Ylläpitokulut: 0,62 €/vrk
Erilliskeräyksen ehdoton valttikortti on sen helppous ja vaivattomuus.
Se ei vaadi erityisiä taitoja tai välineitä, ja biojätteen käsittely tapahtuu pääosin muualla.
Huonoja puolia on hinta sekä ravinteiden ja mullan menetys!
Lämpökompostointi omalla pihalla
Luonnonystävän kannattaa ehdottomasti harkita biojätteiden käsittelyä siellä omalla tontilla.
Jos sinulla on puutarha, kasvimaa, ruukkuistutuksia tai viherkasveja, tarvitset myös multaa ja lannoitteita. Sen sijaan, että ostat niitä kaupasta, voit tehdä niitä itse biojätteistä!
Kun tämän ymmärtää, tuntuu omakotiasujalle biojätteiden laittaminen sekajätteeseen tai erilliskeräykseen liittyminen vähän hölmöläisten hommalta…
Lämpökompostointi on yleisin tapa käsitellä biojätteet tontilla.
Kompostointi ei ole vaikeaa, mutta se vaatii asianmukaiset välineet ja hieman ymmärrystä prosessista, jossa se sujuu helposti.
Menetelmän työmäärä: Lämpökompostori on elävä otus, joka kaipaa hoitoa. Sinne pitää lisätä kuivikkeita, sitä pitää sekoittaa ja sitä pitää tyhjentää vähintään kerran vuodessa.
Lämpökompostori usein myös jäätyy talvella, mutta tämä on ongelma vain, jos sen takia tila loppuu kesken.
Menetelmän tilantarve: Keittiön keruuastian lisäksi tarvitaan tilaa lämpökompostorille sekä jälkikompostoinnille pihalta.
Astian tilavuus riippuu käyttäjämäärästä, mutta kahden hengen taloudelle riittää noin 200 litran kompostori.
Astian ympärillä on myös oltava työskentelytilaa, kottikärryillä pitäisi päästä lähelle.
Jälkikompostointi onnistuu esim. kevyessä kompostikehikossa tai puutarhakompostorissa. Useimmiten jälkikompostointi on välttämätöntä, sillä lämpökompostoria joudutaan tyhjentämään toisinaan myös hieman keskeneräisenä.
Menetelmän hinta: Lämpökompostorien hinnat vaihtelee 200-500 euroon laadusta ja koosta riippuen. Suositun Biolanin 220 litran lämpökompostorin saat noin 450 €:lla
Lämpökompostoriin tarvitaan myös kuiviketta. Sitä voit tehdä itsekin esim. kuiva oksasilppu toimii hyvin, tai voit ostaa valmiina. Tarjolla on turvepohjaisia (ei luonnonystävän ykkösvalinta) sekä ilman turvetta olevia.
Ohjeellinen määrä kuivikkeelle on 1/3 biojätteen määrästä. Kuivikkeen hinta liikkuu yleensä 0,10-0,50 €:n välillä per litra. Kuluiksi voi laskea keskimäärin 20 euroa/vuosi.
Kulut per päivä ensimmäisenä vuonna: 1,34 €/vrk
Ylläpitokulut: 0,06 €/vrk
Haluatko tietää lisää?
Biojätteiden käsittely bokashissa
Oma suosikkini on ehdottomasti bokashi!
Se on japanilainen fermentointimenetelmä, jossa biojäte laitetaan ilmatiiviiseen astiaan yhdessä erityisten EM-mikrobien kanssa. Biojätteet hapatetaan kuin hapankaali, jolloin ne pehmenevät ja myöhemmin multaan sekoitettuna maaperämikrobit muokkaavat ne pikavauhtia ravinteikkaaksi mullaksi.
Bokashia voidaan säilyttää sisätiloissa, sillä se on hajuton. Ja koska prosessi on anaerobinen (ilmatiivis), jätettä mahtuu bokashiämpäriin ällistyttävän paljon.
Menetelmän työmäärä: Kuten kompostori, myös bokashi on elävä prosessi, jota pitää hoitaa. Työmäärää keventää kuitenkin merkittävästi se, että bokashointi on ”siistiä sisätyötä”. Säästyt lumitöiltä, raskailta tyhjennyksiltä ja sekoitteluilta kokonaan.
Menetelmän tilantarve: Tilaa tarvitaan keruuastialle keittiöön sekä bokashiämpärille lämpimistä huonetiloista. Bokashiämpärin tilavuuden voit mitoittaa syntyvän jätteen mukaan, se voi olla vaikka pieni jugurttipurkki tai sitten lähes 20 litrainen bokashiastia.
Käytännössä tilaa pitäisi löytyä kahdelle astialle, sillä kun toista täytät, toinen fermentoituu.
Multaus vaatii oman astiansa. Multaukset voit tehdä sisällä tai ulkona, tilan ja maun mukaan.
Itse teen multauksia vain sulan maan aikaan pihalla, jossa minulla on lavakauluksista tehty, jyrsijäverkoilla suojattu multauslaari. Bokashiastioita minulla on neljä, jotka riittävät koko talveksi. Ne säilytetään sisätiloissa.
Multausta odottavat astiat voit säilyttää myös ulkona, mutta hanalliset astiat on varmempaa pitää poissa pakkasesta.
Menetelmän hinta: Ainoa pakollinen ostettava on bokashirouhe. Kotimainen rouhe maksaa 12-14 euroa/kg. Bokashirouheen menekki riippuu rouheen laadusta, suosittelen kuivaa rouhetta, jota annostellaan n. 1 rkl/litra biojätettä, eli n. 4 g/biojätelitra
Rouheen kulut siis keskimäärin 12€/vuodessa
Jos haluat päästä helpolla, osta ns. aloituspakkaus, jossa on kaksi hanallista bokashiastiaa. Sen hinta on keskimäärin 99 €.
Multaukseen soveltuu erinomaisesti Kekkilän ns. Globe-kompostori, jonka hinta on n. 200€
Kulut per päivä ensimmäisenä vuonna: 0,89 €/vrk
Ylläpitokulut: 0,04 €/vrk
Bokashin valttina on nopeus ja mukavuus, vaikka hoivatyötä siinä hieman onkin.
Bokashia voi erityisesti suositella, jos tykkäät kasvatella ruokaa omalla pihalla maassa tai ruukuissa. Ruukkuviljelijä säästää hurjasti, kun bokashin avulla voit uudistaa ruukkumullat todella pienellä vaivalla huippukasvualustaksi.
Yhteenveto
Kaikki kolme biojätteen käsittelytapaa ovat ekologisia ja hyviä valintoja. Se mikä niistä on juuri sinulle paras, riippuu omista mieltymyksistäsi, käytettävissä olevasta tilasta ulkona ja sisällä sekä käytettävissä olevasta ajasta.
Erilliskeräys on helppo ja vaivaton, mutta siinä et pääse itse hyödyntämään arvokasta multaa, jota biojätteistä tulisi.
Lämpökompostointi on hyvä vaihtoehto, jos sinulla on pihalla hyvin sille tilaa ja voimavaroja sen vaatimaan työhön.
Bokashi on erinomainen erityisesti silloin, kun voit hyödyntää sen tuottamaa poikkeuksellisen ravinteikasta multaa ja suotonestettä viljelmissäsi. Se on myös erinomainen valinta pieniin tiloihin.
Mutta oli valintasi mikä hyvänsä, tärkeintä on, että lajittelet ne biojätteet erikseen sekajätteestä!
Haluatko tietää lisää? Klikkaa alla olevia linkkejä tutkimuksiin ja artikkeleihin toisaalla!
