Biojätteiden käsittely – vaihtoehdot vertailussa
Biojätteiden lajittelu erikseen tuli pakolliseksi kaikille taajamien asukkaille vuoden 2024 aikana. Lähes jokaisessa kodissa oli siis tehtävä valinta, millä tavalla ne erikseen kerätyt biojätteet jatkossa käsitellään.
Helpoin vaihtoehto on liittyä biojätteiden erilliskeräykseen, jolloin sen sekajäteroskiksen viereen tulee toinen, biojätteille tarkoitettu astia.
Edullisin vaihtoehto taas on biojätteiden kompostointi siellä omalla tontilla. Tätä voi pitää myös luonnon kannalta parhaana vaihtoehtona, vältetäänhän siinä turhat kuljetukset.
Omalla tontilla kompostointiinkin on useampia eri tapoja. Voit ostaa tehdasvalmisteisen lämpökompostorin, tehdä haittaeläimiltä suojatun kompostorin itse tai käsitelllä biojätteet bokashoimalla.
Tässä postauksessa vertaan nyt kolmea eri tapaa biojätteiden käsittelyyn, erilliskeräystä, lämpökompostointia ja bokashia. Kaikissa on hyvät ja huonot puolensa.
Postauksen luettuasi sinun on toivottavasti helpompi tehdä ratkaisu, mikä on sinulle paras vaihtoehto!
Miksi biojäte pitää lajitella erikseen?
Jätteiden lajittelu on erittäin tärkeä osa jätteiden käsittelyä, sillä vain lajittelemalla voidaan erilaiset jätteet hyödyntää uudelleen. Jätemateriaalien uudelleen hyödyntäminen puolestaan säästää luonnonvaroja ja vähentää merkittävästi kaatopaikkojen aiheuttamia ongelmia.
Tulevaisuuden tavoite on, että jätettä ei enää olisi olemassakaan. Kiertotalousyhteiskunnassa kaikki raaka-aineet palautuvat takaisin kiertoon ja neitseellisiä luonnonvaroja ei enää juurikaan tarvita.
Biojäte on merkittävä osa kotitalouksien jätteistä, sitä kertyy normiperheessä 0,5-1 kg per henkilö. Se on myös siitä jännä jäte, että asianmukaisella käsittelyllä se muuttuu ihan itsekseenkin jätteestä hyötytuotteeksi! Biojäte voi muuttua mullaksi, jossa kasvaa taas uudet kasvit. Tai siitä voidaan saada biokaasua, jolla korvataan fossiilisia polttoaineita.
Kompostoimalla biojätteestä saadaan talteen ravinteet, jolloin keinolannoitteita tarvitaan vähemmän. Keinolannoitteista osa on kaivannaistuotteita, eli biojätteen asianmukainen käsittely on hyvin tärkeää ympäristön kannalta.
Biojäte poltettavan sekajätteen seassa aiheuttaa myös ongelmia. Biojäte on painavaa ja kosteaa, mikä heikentää muun jätteen energiaksi hyödyntämistä. Märkä biojäte aiheuttaa sekajätteen joukossa myös hajuhaittoja, sotkua ja polttoprosessissa laiterikkojakin.
Näin biojätteen käsittelyvertailu tehtiin
Jotta erilaisia käsittelytapoja voidaan verrata keskenään, pitää päättää ensin, miten paljon jätettä syntyy. Tämähän toki vaihtelee paljon.
Käytin vertailussa keskiarvoa, jossa viikossa syntyy 1 kg biojätettä per henkilö, mikä on tilavuutena n. 2 litraa. Kuukaudessa biojätettä kertyy noin 8 litraa ja vuodessa siis reilu 100 litraa henkilöä kohti.
Olen vertailussa laskenut määrät kahden hengen talouden mukaan.
Hintojen suhteen käytin Joensuun seudun PUHAS yhtiön hintoja sekä googlailemalla laskettuja yleisten kauppojen laitehintoja.
Koska kompostointi on elävä prosessi ja tapahtuu ulkotiloissa, siihen vaikuttaa myös ilmasto ja säät. Eteläisessä Suomessa prosessi toimii paremmin ympäri vuoden, pohjoisempana talvi pysäyttää prosessin ilman erillisiä lämmittimiä.
Nämä on syytä ottaa huomioon, kun valitset itsellesi parasta menetelmää. Lämpötilan vaikutuksia on käsitelty tarkemmin kunkin menetelmän yhteydessä.
Erilliskeräys
Erilliskeräys, eli liittyminen yleiseen biojätteen keräilyyn, on varmasti se helpoin keino käsitellä biojätteet. Tähän et tarvitse muuta kuin sen astian, johon biojätteet siellä keittiössä keräät.
Menetelmän työmäärä:
Keittiössä biojätteiden lajittelu erilliseen astiaan ja vienti biojätteen keräysastiaan.
Menetelmän tilantarve:
Toiselle roska-astialle tilaa sekajäteastian vierestä. Keittiöön tarvitaan keruuastia biojätteille
Menetelmän hinta:
240 litraa 8,37€/kerta. Biojäteastian tyhjennysväli on enintään 2 viikkoa, jolloin vuosikustannus on 217,62 €
- Jäteastia maksaa 60 €.
- Kulut per päivä ensimmäisenä vuonna: 0,79 €/vrk
- Kulut ilman astiahankintaa: 0,62 €/vrk
Yhteenveto:
Erilliskeräyksen etuna on sen helppous ja vaivattomuus. Se ei vaadi erityisiä taitoja tai välineitä, ja biojätteen käsittely tapahtuu pääosin automaattisesti. Tilaa keräysastiat voivat viedä jonkin verran keittiössä tai muissa tiloissa, mutta tämä on yleensä helposti järjestettävissä.
Lämpökompostointi
Luonnonystävän kannattaa ehdottomasti harkita biojätteiden käsittelyä siellä omalla tontilla. Jätteiden käsittelyn perusperiaate on, että ne tulisi ensisijaisesti käsitellä siellä syntypaikalla, ei kuljetella muualle.
Jos sinulla on puutarha, kasvimaa, ruukkuistutuksia tai viherkasveja, tarvitset myös multaa ja lannoitteita. Sen sijaan, että ostat niitä kaupasta, voit tehdä niitä itse biojätteistä! Kun tämän muistaa, tuntuu biojätteiden laittaminen sekajätteeseen tai erilliskeräykseen liittyminen vähän hölmöläisten hommalta…
Lämpökompostointi onkin yleisin tapa käsitellä biojätteet omakotitalossa.
Kompostointi ei ole vaikeaa, mutta se vaatii asianmukaiset välineet ja hieman ymmärrystä prosessista, jossa se sujuu helposti.
Menetelmän työmäärä:
Lämpökompostori on elävä otus, joka kaipaa hoitoa. Sinne pitää lisätä kuivikkeita, sitä pitää sekoittaa ja sitä pitää tyhjentää vähintään kerran vuodessa.
Lämpökompostori usein myös jäätyy talvella, mutta tämä on ongelma vain, jos sen takia tila loppuu kesken.
Menetelmän tilantarve:
Keittiön keruuastian lisäksi tarvitaan tilaa lämpökompostorille sekä jälkikompostoinnille pihalta.
Astian tilavuus riippuu käyttäjämäärästä, mutta kahden hengen taloudelle riittää noin 200 litran kompostori. Astian ympärillä on myös oltava työskentelytilaa, kottikärryillä pitäisi päästä lähelle.
Jälkikompostointi onnistuu esim. kevyessä kompostikehikossa tai puutarhakompostorissa. Useimmiten jälkikompostointi on välttämätöntä, sillä lämpökompostoria joudutaan tyhjentämään toisinaan myös hieman keskeneräisenä.
Menetelmän hinta:
Lämpökompostorien hinnat vaihtelee 200-500 euroon laadusta ja koosta riippuen. Suositun Biolanin 220 litran lämpökompostorin saat noin 450 €.
Lämpökompostoriin tarvitaan myös kuiviketta. Sitä voit tehdä itsekin esim. kuiva oksasilppu toimii hyvin, tai ostaa valmiina.
Ohjeellinen määrä kuivikkeelle on 1/3 biojätteen määrästä. Kuivikkeen hinta liikkuu yleensä 0,10-0,50 €:n välillä per litra. Kuluiksi voi laskea keskimäärin 20 euroa/vuosi.
Kulut per päivä ensimmäisenä vuonna: 1,34€/vrk
Kulut ilman astiahankintaa: 0,06€/vrk
Yhteenveto:
Lämpökompostointi vaatii jonkin verran vaivannäköä, mutta kulut on pienet. Pienellä perehtymisellä ja huolellisuudella lämpökompostointi onnistuu kyllä ihan jokaiselta!
Lue lisää: https://www.xn--biojte-eua.info/lajittelu/kotikompostointi
Bokashi
Oma suosikkini on ehdottomasti bokashi! Se on japanilainen orgaanisen aineen fermentointimenetelmä, jossa biojäte laitetaan ilmatiiviiseen astiaan yhdessä erityisten EM-mikrobien kanssa. Biojätteet hapatetaan kuin hapankaali, jolloin ne pehmenevät ja myöhemmin multaan sekoitettuna maaperämikrobit muokkaavat ne pikavauhtia ravinteikkaaksi mullaksi.
Bokashia voidaan säilyttää sisätiloissa, sillä se on hajuton. Ja koska prosessi on anaerobinen (ilmatiivis), jätettä mahtuu bokashiämpäriin ällistyttävän paljon.
Menetelmän työmäärä:
Kuten kompostori, myös bokashi on elävä prosessi, jota pitää hoitaa. Työmäärää keventää ”siisti sisätyö”. Ulkona ei tarvita mitään lumitöitä, raskaita tyhjennyksiä tms., vaan prosessi tapahtuu pääosin sisätiloissa.
Menetelmän tilantarve:
Keruuastia keittiöön ja tilaa bokashiämpärille lämpimistä huonetiloista. Bokashiämpärin tilavuuden voit mitoittaa syntyvän jätteen mukaan, se voi olla vaikka pieni jugurttipurkki tai sitten lähes 20 litrainen bokashiastia.
Multaus tapahtuu eri astiassa.
Jos haluat tehdä multaukset talvella, siihen tarvitaan tilaa sisätiloista. Multausastian tilantarve riippuu bokashiastian koosta, sen pitäisi olla vähintään tuplaten bokashiastian tilavuus.
Itse teen multauksia vain sulan maan aikaan pihalla, jossa minulla on lavakauluksista tehty, jyrsijäverkoilla suojattu multauslaari. Bokashiastioita minulla on neljä, jotka riittävät koko talveksi. Ne säilytetään sisätiloissa.
Multausta odottavat astiat voit säilyttää myös ulkona, mutta hanalliset astiat on varmempaa pitää poissa pakkasesta.
Menetelmän hinta:
Ainoa pakollinen ostettava on bokashirouhe. Kotimainen rouhe maksaa 12-14 euroa/kg. Bokashirouheen menekki riippuu rouheen laadusta:
Kuivaa rouhetta annostellaan n. 1 rkl/litra biojätettä, eli n. 4 g/biojätelitra
Kosteaa rouhetta pitää käyttää n. 1 dl/litra biojätettä, 20 g/biojätelitra
Rouheen kulut siis keskimäärin 12€/vuodessa
Jos ostat ns. aloituspakkauksen, jossa on kaksi hanallista bokashiastiaa, sen hinta on keskimäärin 99€.
Multaukseen soveltuu erinomaisesti Kekkilän ns. Globe-kompostori, jonka hinta on n. 200€
Kulut ensimmäiseltä vuodelta, jos ostat em. astiat: 0,89€/vrk
Kulut ilman astiahankintoja: 0,04€/vrk
Yhteenveto:
Bokashi vaatii hieman enemmän perehtymistä, mutta kun homman oppii, se on todella vaivaton ja nopea. Kulut on mitättömät, varsinkin kun huomioi, että bokashoimalla uudistat vanhat mullat uudelleen käyttöön.
Lue lisää: Bokashi
Biojätteiden käsittely – yhteenveto:
Kaikki kolme biojätteen käsittelytapaa – erilliskeräys, bokashi ja lämpökompostointi – tarjoavat tehokkaita keinoja käsitellä biojätettä kotitalouksissa. Valinta näiden välillä riippuu omista mieltymyksistä, tilantarpeesta ja käytettävissä olevasta ajasta.
Erilliskeräys on helppo ja vaivaton tapa käsitellä biojätettä, kun taas bokashi tarjoaa nopean ja tehokkaan vaihtoehdon pienemmillä tilavaatimuksilla. Lämpökompostointi puolestaan tuottaa monipuolista multaa, mutta vaatii enemmän työtä ja tilaa.
Jokainen näistä vaihtoehdoista edistää kuitenkin ympäristön hyvinvointia ja auttaa vähentämään jätteiden määrää. Valitsemalla sopivan tavan biojätteen käsittelyyn voimme kaikki osaltamme edistää kestävämpää tulevaisuutta.
Lue lisää: Yhdyskuntajätteen kierrätys
Lue lisää: Biojätetilastoja
