Biojätteiden lajittelu erikseen tulee pakolliseksi kaikille taajamien asukkaille vuoden 2024 aikana. Omakotiasujalle edullisin vaihtoehto on biojätteiden kompostointi siellä omalla tontilla. Tämä on myös luonnon kannalta paras vaihtoehto, vältetäänhän siinä turhat kuljetukset.
Biojätteiden kompostointi onnistuu toki perinteisellä lämpökompostilla ihan mainiosti. Mutta helpompiakin tapoja on olemassa!
Minä ehdin lämpökompostoida yli 20 vuotta, kunnes kaikki muuttui, kun tutustuin bokashiin. Se on vain niin paljon helpompaa, siistimpää, kevyempää ja nopeampaa, että takaisin ei ole paluuta ollut!
Tässä postauksessa saat selkeät neuvot, miten sinäkin voit siirtyä helppoon bokashointiin!
Jätelain määräykset
Jätelaissa on erilaiset jätteenkäsittelyn tavat laitettu selkeään ensisijaisjärjestykseen:
- Ykkösvaihtoehto on, että tavara pestään, korjataan tai muokataan niin, että sitä voidaan edelleen käyttää alkuperäiseen tarkoitukseen.
- Kakkosvaihtoehto on, että tavarassa oleva materiaali muokataan ja käytetään jonkun uuden tavaran valmistuksessa.
- Kolmosvaihtoehto on, että tavara muutetaan energiaksi tai muuhun täysin uuteen hyödylliseen muotoon.
Jotta tämä periaate onnistuisi, pitää jätteet lajitella materiaalien mukaan, kaikkea ei voi vain tunkea yhteen saaviin.
Jätelaissa on myös paremmuusjärjestys jätteen käsittelypaikan suhteen: paras vaihtoehto on käsitellä jäte sen syntypaikalla, mikäli se ensijaisjärjestyksen kannalta on järkevää.
Kuulostaako monimutkaiselta? No, yksinkertaistettuna biojätteen osalta se tarkoittaa, että
- lajittele biojäte erilleen muusta jätteestä ja
- ensisijaisesti käsittele se uuteen muotoon siellä omalla kiinteistöllä!
Biojätteiden kompostointi ja erilaisia tapoja sen toteuttamiseen
Kaikki orgaaninen aines, myös keittiössä syntyvät biojätteet, muuttuu lopulta mullaksi. Ja keinoja tähän on monia.
Esittelen jatkossa tällä sivustolla lisääkin näitä erilaisia tapoja biojätteen mullaksi muuttamiseen.
Mutta aloitetaan nyt omasta suosikistani bokashista!
Bokashin ydin on EM-mikrobit, joiden avulla biojätteet hapatetaan ennen varsinaista kompostointia eli mullaksi muuttamista.
Etuna hapattamalla esikäsittelyssä on, että prosessi on nopeampi, hajuttomampi ja tehokkaampi kuin perinteinen lämpökompostointi.
Ja se on siistiä sisähommaa!
BOKASHI
Bokashi kuulostaa äkkiseltään lähinnä joltain pokemonhahmolta tai aasialaiselta taistelulajilta. Mutta sitä se ei ole!
Bokashi on Japanista kotoisin oleva tapa, jolla voit muuttaa keittiön biojätteet uudeksi mullaksi helposti, siististi ja ekologisesti vaikka olohuoneen nurkassa!
Bokashi -sana tulee Japanin kielestä, jossa sanapari boka shi tarkoittaa käynyttä eloperäistä ainetta.
Luontoystävällisyyden kannalta bokashin etuna on, että se on nopeampi ja siksi ravinteita valuu hukkaan vähemmän kuin perinteisessä lämpökompostoinnissa.
Luontoystävällisyyttä lisää myös se, että voit uudistaa bokashilla vanhat mullat ja vähentää näin uuden mullan ostoa (mullan valmistushan vie energiaa ja turpeen käyttö lisää soiden tuhoamista, myös painavien säkkien kuljetus vie paljon energiaa kaikissa vaiheissa matkaa).
Ja ihmisystävällistäkin se on, sillä kun siirryt bokashiin, voit unohtaa:
- jäätyneen pihakompostorin sulattelut ja herättelyt,
- lumityöt kompostorille,
- kompostin raskaan kääntämisen,
- jälkikompostoinnit ja
- raskaat tyhjennykset.
Loistojuttu siis kaikin tavoin, mutta miten se tapahtuu?
Tein sinulle tähän selkeät kädestä pitäen ohjeet, joita seuraamalla onnistut varmasti!
Mitä tarvitset:
Keruuastia
Bokashiastia
Bokashirouhetta
Biojätteitä
Sopivat astiat
Hapattaminen perustuu anaerobisten mikrobien toimintaan. Eli happi pilaa sen.
Siksi bokashiämpäriä ei pidä jatkuvasti aukoa. Ja tämän takia biojätteille tarvitaan erillinen keruuastia.
Keruuastia voi olla biojäteastia, muovirasia tai vaikka vanha kattila, ihan maun mukaan.
Tilavuutta keruuastialla saisi olla sen verran, että siihen mahtuu yhden tai kahden päivän biojätteet. Liian isossa biojätteet alkavat jo mädäntyä ja homehtua, liian pientä joutuu tyhjentämään liian usein.
Bokashiastian tärkein ominaisuus on ehdoton ilmatiiviys.
Jos kansi vuotaa ilmaa, homma ei onnistu. Biojätteet alkavat mädäntyä, tulee hometta ja hajuja.
Bokashiastioita on syytä olla vähintään kaksi, koska kun ensimmäinen täyttyy, sen pitää saada hapattua rauhassa vähintään 2 viikkoa ennen tyhjennystä multaantumaan.
Yksineläjälle ja jos haluat ensin testata menetelmään suosittelen edullisia Orthexin viiden litran ämpäreitä.
Niissä on testatusti tiivis kansi ja kun laitat pohjalle jotain nestettä imevää (kananmunakennoa, biohiiltä, paperia), bokashointi onnistuu näissä ämpäreissä mainiosti.
Jos perheesi on isompi ja haluat myös hyödyntää fermentoinnissa kertyvän bokashinesteen (hyvää lannoitetta), suosittelen 16 litran Organko-ämpäreitä tai 19 litran Mocca-ämpäreitä.
Ensin mainittuja saa useimmista tavarataloista ja puutarhamyymälöistä, jälkimmäisiä täältä.
Molemmissa on hana bokashinesteen valuttamista varten ja tiivis kansi.
Isompi Mocca-ämpäri on minun mielestäni se kaikista paras bokashiastia! Miksikö?
No, erityisesti siksi, että siihen on muoviin ympätty keraamista jauhetta, jossa on EM-mikrobeja. Tämän ansiosta se ”käynnistyy” usein heti ensimmäisellä käyttökerralla moitteetta.
Bokashirouhe
Bokashirouheeksi suosittelen tätä kotimaista, kuivaa rouhetta.
Se on valmistettu Suomessa, jolloin kuljetusmatkat ovat pienet ja säilyvyys erinomaista.
Muitakin vaihtoehtoja toki markkinoilta löytyy.
Rouhetta valitessasi muista huomioida valmistuajankohta ja rouheen koostumus. Kostea rouhe säilyy lyhyemmän aikaa ja sitä pitää käyttää enemmän kuin kuivaa.
Älä osta bokashirouhetta, jossa ei ole parasta ennen päivämäärää!
Biojätteitä
Mitä bokashiin sitten voi laittaa?
Periaatteessa mitä vaan orgaanista jätettä, mitä keittiössä syntyy.
Fermentointi on kuitenkin hieman herkkä prosessi, joten muutama juttu on hyvä muistaa:
- Älä laita isoja määriä nestemäisiä aineksia
- Paperi ei fermentoidu, joten suodatinpaperit ja talouspaperit eivät bokashissa muutu miksikään (ei ne siellä tosin isosti haittaakaan tee).
- Eläinperäiset jätteet fermentoituvat heikosti ja hitaasti, jolloin ne saattavat tuottaa pahaa hajua
- Jotkut kasviperäiset aineksetkin saattavat aiheuttaa hajuongelmia, kuten kahvinporot, sipuli ja isommat määrät kaalia.
Biojätteiden esikäsittely:
Kuten aiemmin jo oli puhe, fermentoituminen tapahtuu hapettomassa tilassa. Tämän takia bokashiastian tulee olla ilmatiivis ja ilman määrä myös jätteen seassa tulee minimoida.
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että mitä pienemmiksi olet biojätteet paloitellut, sitä tiivimmin ne astiaan saat.
Eli paloittele mielellään biojätteet pieniksi, sellaisiksi haarukallisiksi on aika sopiva. Erityisen tärkeää tämä on kovien ainesten suhteen.
Aloitetaan!
No niin, nyt sinulla on astia, rouhe ja biojätteitä. Mitäpä seuraavaksi?
Jos käytät hanallista astiaa, pohjalle ritilän päälle kannattaa laittaa pari palaa talouspaperia. Tämän tarkoitus on estää biojätepalojen valumista alas nesteosaan ja ritilän sekä hanan tukkeutumista.
Jos astiasi on umpinainen, laita pohjalle vaikka hieman revittyä kananmunakennoa nesteitä imemään (ei välttämätön, jos biojätteesi eivät ole kauhean märkiä). Tämän päälle ripottele biohiiltä, joka sitoo myös nestettä ja lisäksi hajuja.
Ripottele pohjalle ensin rouhetta (annostelu riippuu rouheen laadusta, katso pussista).
Ja sitten vain ensimmäinen annos biojätteitä! Tiivistä biojätteet kevyesti, jotta ilmaa jäisi mahdollisimman vähän sekaan.
Ja sen perään ripottele rouhetta taas laadun mukainen määrä.
Muista sulkea kansi huolellisesti.
Täytä näin ämpäri aivan täyteen. Siis todellakin aivan täyteen! Koska emme halua sitä ilmaa ämpäriin, ilmatilaa ei pidä jäädä myöskään massan ja kannen väliin.
Huomaat pian, että ämpäri tuntuu olevan pohjaton. Kun ensimmäisen kerran arvelet, että kohta se on täynnä, saat vielä monta kertaa lisätä jätettä ja aina vaan mahtuu!
Fermentoinnin edetessä massa painuu ja tiivistyy.
Jos ämpärisi on hanallinen, laske hanasta kertynyt neste pois säännöllisesti.
Se on mainiota lannoitetta niin huonekasveille kuin puutarhan kasveillekin. Typpeä siinä on vähän (se sitoutuu fermentoidessa massaan ja päätyy aikanaan multaan), mutta fosforia ja kaliumia löytyy.
Bokashineste on tujua tavaraa, pistä sitä vain teelusikallinen parin litran kastelukannuun!
Kun ämpäri on täynnä
Kun ämpäri lopulta täyttyy, alkaa tälle ämpärille fermentoitumisrauha.
Ripottele viimeisellä täyttö kerralla hieman reilummin bokashirouhetta pintaan ja laske nesteet hanasta huolellisesti pois.
Jos sinulla on hanaton ämpäri, jossa tuntuu olevan liikaa nestettä, kallista se varovasti lavuaarin päälle ja anna nesteen valua pois.
Ota sitten toinen ämpäri aktiivikäyttöön ja siirrä tämä syrjään.
Fermentoitumisrauha-aika on vähintään kaksi viikkoa optimaalisissa oloissa. Jos on viileämpää, se on pidempi. Jos biojäte on huonosti fermentoituvaa, se on pidempi.
Ja mitä pidempi, sitä parempi!
Parin viikon päästä voit kokeilla, tuleeko hanasta nestettä ja valutella sen pois. Mutta muuten anna ämpärin olla rauhassa, vaikka ihan siihen asti, kun seuraava ämpäri on täynnä.
Multaus eli esikäsitellyn biojätteen kompostointi
Tämän esikäsittelyn jälkeen alkaa sitten se varsinainen biojätteen kompostointi.
Kun massa on saanut vähintään sen 2 viikkoa fermentoitua, se sekoitetaan multaan.
Nyt prosessi muuttaa muotoaan: kun aiemmin piti olla hapetonta em-mikrobien toiminnalle, multaantumisesta vastaavat mikrobit päinvastoin tarvitsevat happea.
Ne multaantumismikrobit tulevat siitä mullasta, jota prosessissa käytät. Siksi sen olisi hyvä olla vanhaa, elävää multaa.
Pussimullassa mikrobeja on vähän, puutarhan penkistä kaivetussa tai kesäkukkaruukuissa käytetyssä taas enemmän.
Mitä rikkaampaa käytettävä multa on, sitä tehokkaammin ja nopeammin ne muuttavat fermentoidun massan mullaksi.
Aikaa tähänkin vaiheeseen kuluu vähintään se kaksi viikkoa, optimaalisissa olosuhteissa.
Bokashimenetelmällä voit siis muuttaa keittiön biojätteet mullaksi jopa kuudessa viikossa (2 viikkoa bokashiastian täyttöä, 2 viikkoa fermentoitumisrauhaa, 2 viikkoa multaantumista)!
Perinteisessä lämpökompostorissa tähän menee vähintään puoli vuotta, Suomen oloissa ulkona vuosi.
Palataanpa sitten hetkeksi vielä siihen jätelakiin.
Jätelain näkökulmasta bokashointi on biojätteen esikäsittelyä ja multausvaihe sitten kompostointia. Siksi multaus pitää aina tehdä jätelain kompostoinnille antamien määräysten mukaan:
- Haittaeläimiltä suojatussa astiassa
- Tarvittaessa lämpöeristetyssä astiassa
Milloin tarvitaan lämpöeristystä?
Tästä on hieman ristiriitaisia tulkintoja, mutta ilmeisesti tämä tarve liittyy kompostorin toimintaan ja tilavuuteen.
Lämpöeristämättömässä kompostorissa voi käydä niin, että lämpö ei nouse riittävän korkeaksi ja massa alkaakin mädäntyä kompostoitumisen sijaan. Ja biojätteiden mädättäminenhän ei kotioloissa ole sallittu biojätteiden käsittelytapa.
Lämpökompostori voi myös talvella jäätyä ja tulla täyteen, jolloin sen tilavuus ei riitä koko vuoden biojätteille. Ja kun laki vaatii lajittelemaan ihan ympäri vuoden, tällaisessa tapauksessa kiinteistön pitäisi sitten liittyä biojätteen keräykseen.
Itse olen tulkinnut tämän niin, että bokashin multausastian ei tarvitse olla lämpöeristetty, koska siinä ei näitä em. riskejä ole.
Hyväksytäänkö bokashi kompostoinniksi?
Somessa liikkuu ristiriitaista tietoa siitä, ovatko jäteviranomaiset hyväksyneet bokashoinnin kompostoinniksi vai eivät.
Näissä hyväksymättömyyksissä on aina kyse väärinkäsityksistä, sillä laki ei bokashia kiellä! Lakihan ei ota yhtään mitään kantaa siihen, miten biojätteitä keittiössä kerätään tai esikäsitellään.
Väärinkäsityksiä aiheuttaa usein se, että bokashoija innolla selostaa sitä bokashointiaan (mikä on toki ihan ymmärrettävää) ja unohtaa multausvaiheen kokonaan. Ja jäteviranomainen tulkitsee sen sitten niin, että tämä ihminen nyt selittää käsittelevänsä biojätteet keittiössään jollain rouheilla ja sehän nyt ei ole mitään lain määräämää kompostointia alkuunkaan.
Väärinkäsitysten välttämiseksi muista siis, että vain se multausvaihe kiinnostaa jäteviranomaisia ja sen tulee tapahtua lain vaatimalla tavalla.
Fermentointivaihe siellä keittiössä on biojätteen keräilyvaihe, sitä ei laki säätele mitenkään. Paitsi tietenkin siten, että haittaeläimiltä biojätteiden pitää toki olla siinäkin vaiheessa suojattuja!
