Perennapenkin perustaminen on helppoa ja oikea ekoteko puutarhassa!
Haluatko luoda puutarhaasi paikan, joka houkuttelee pihaasi monimuotoista elämää ja lisää lajirunsautta? Haluatko auttaa pölyttäjiä selviämään tässä muuttuvassa ympäristössä?
Perennapenkki on helppo perustaa ja se on kaunis katsella. Perennapenkki on pitkäaikainen investointi, joka tarjoaa runsaasti iloa vuodesta toiseen. Oikeilla kasvivalinnoilla ja rakennustekniikoilla se houkuttelee perhosia, mehiläisiä ja muita hyödyllisiä hyönteisiä puutarhaan. Se parantaa myös maaperäeliöiden elinmahdollisuuksia ja tarjoaa suojaa monille luonnoneläimille.
Näillä ohjeilla rakennat helppohoitoisen Luonnonystävän Perennapenkin!
Mitä perennat ovat?
Perennat on monivuotisia, ruohovartisia kasveja.
Ruohovartisuus tarkoittaa sitä, että niiden maanpäälliset osat kuolevat talveksi, vain juurakko talvehtii.
Jotkut perennat ovat myös ns. ikivihreitä. Ne eivät ole siis ruohovartisia, vaan niiden varsi puutuu. Tällainen perenna on esimerkiksi pikkutalvio.
Joillakin perennoilla taas osa kasvustosta voi säilyä talven yli vihreänä ja jos kevätahava ei niitä kuivata, ne jatkavat kasvuaan siitä mihin syksyllä jäivät.
Pääsääntö kuitenkin on, että perennojen maanpäälliset osat kuolevat aina talveksi ja kasvi ponnistaa uuteen kasvukauteen aina alusta juuriston vararavinnon voimin.
Tiesitkö muuten, että…
Perenna-sana muuten tulee latinankielen perennis sanasta, joka tarkoittaa yksinkertaisesti monivuotista. Annuus puolestaan tarkoittaa yksivuotista. Esim. Bellis perennis (=kaunokainen) tarkoittaa siis suomeksi ”Kaunis monivuotinen”.
Tieteelliset nimet eivät kyllä ole enää tänä päivänä mitään latinaa, mutta siellä sen pohja kuitenkin on. Tieteellinen nimi saattaakin paljastaa kasvin ominaisuuksista paljon enemmän kuin sen suomalainen nimi.
Mikä on perennapenkki?
Perennapenkillä tarkoitetaan istutusaluetta, johon on istutettu pääosin perennoja. Joukossa voi kuitenkin vallan mainiosti olla myös puuvartisia kasveja, varpuja ja miksi ei yksivuotisiakin.
Monimuotoinen, kokonaan kasvipeitteinen istutusalue on helppohoitoisin ja myös luonnolle paras ratkaisu. Se voi olla istutettu monin tavoin, joko iloiseksi muuttuvaksi sekamelskaksi (dynaaminen perennapenkki) tai hallitumpi ja säännöllisempi.
.
Miten teet perennapenkistä luontoystävällisemmän?
Perennapenkin rakentamisen tai kunnostamisen perusohjeita löydät ohjeita näistä:
Ihana perennapenkki – näin onnistut!
Vanhan perennapenkin kunnostaminen
Entä jos haluat erityisesti huomioida luonnon perennapenkin rakentamisessa? Ota silloin huomioon nämä seikat:
1. Mitä enemmän lajeja, sitä parempi!
Jos luonnossa näet alueen, jolla kasvaa vain yhtä lajia, kyseessä on todennäköisesti jokin haitallisesti leviävä vieraslaji. Ilman ihmisen häirintää ja osallistumista, luonto on tehokas ja se täyttää alueet monipuolisesti erilaisilla kasvella.
Valitse perennoja, jotka kasvavat eri tavoin, ovat eri kokoisia, kukkivat eri aikaan. Silloin perennapenkkisi palvelee myös monipuolisemmin erilaisia hyönteisiä.
Monilajisuuden etu on myös siinä, että vaikka kesä olisi jollekin lajille haastava ja kukinta huonoa, joku toinen aina hyötyy ja kukoistaa!
2. Huomioi kasvupaikan olosuhteet
Tutki puutarhaasi ja valitse kasvit sen mukaan, millaiset olosuhteet siellä vallitsevat. Kun kasvit ovat kuin kotonaan juuri sinun pihasi olosuhteissa, ne ovat helppohoitoisia, eivätkä vaadi ylimääräistä hoitoa, talvisuojausta tai kastelua ja lannoitusta.
3. Istuta taimet tiheästi
Perennakirjoissa ja -oppaissa on usein luetteloita kasvien istutusväleistä. Nämä on ihan hyvä vilkaista, sillä ne kertovat paljon siitä, miten iso kasvista lopulta voi tulla.
Mutta älä ota näitä istutusväliohjeita missään nimessä kirjaimellisesti!
Sekä luonnon että myös sinun hoitotyösi kannalta paljas maa on se kaikista huonoin vaihtoehto.
Istuta siksi kasvit tiheästi ja lomittain syväjuurisia ja matalajuurisia, isoja ja pieniä. Täytä koko tila, niin rikkakasveille ei jää tilaa!
Tiheä istutus auttaa myös maan kosteuden säilyttämisessä ja vähentää tarvetta kasteluun.
4. Istuta luonnonkasveja ja suosi paikallisia taimia
Luonnonkasveja usein pelätään puutarhassa ihan turhaan. Pahimmat valtaajat ovat oikeasti puutarhakasveja, eivät luonnonkasveja.
Toki luonnonkasveissakin pitää kasviin ja sen kasvutapoihin tutustua etukäteen, mutta usein luonnonkasvit ovat niitä varmimpia ja helppohoitoisimpia kasveja istutuksissa.
Puutarhakasveissakin kannattaa aina suosia paikallisuutta.
Kasviyksilötkin sopeutuvat ympäristöönsä. Kun kasvi on jo taimistolla sopeutunut samankaltaisiin oloihin kuin mihin se siellä sinun pihallasi joutuu, se on kestävämpi ja helppohoitoisempi.
Mitä lähempää, sitä parempi!
- Omat jakotaimet on ihan ykkösiä,
- naapurin tulee hyvänä kakkosena.
- Jos paikkakunnalta löytyy taimisto, osta sieltä.
- Jos tämä ei ole mahdollista, löytyisikö edes samasta maakunnasta tuottajaa?
- Tai ainakin Suomessa kasvatettuja aina mieluummin kuin ulkomaisia.
- Ja jos on pakko ulkomaisia ostaa, valitse sitten mieluummin eurooppalainen tuottaja kuin kauempaa.
5. Vältä ympäristölle haitallisia kemikaaleja
Lienee sanomattakin selvää, että luonnonystävä ei kemikaaleilla puutarhaansa myrkytä?
Suosi myös lannoitteissa mieluummin orgaanisia kuin keinolannoitteita, sillä niistä tärkeät maaperämikrobit saavat ravintoa.
6. Mieti puutarhan kaikkia eliöitä, pienistä maaperämikrobeista aina isompiin vipeltäjiin asti
Istuta pensaita ja puita tarjoamaan suojaa ja pesäpaikkoja linnuille ja hyönteisille.
Monipuolinen kasvillisuus tuottaa marjoja, siemeniä, siitepölyä ja mettä, jotta hyötyhyönteisille olisi tarjolla ravintoa ympäri vuoden.
Älä unohda myöskään maaperämikrobeja!
Ne kaipaavat kuollutta kasviainesta ravinnokseen ja suojakseen. Älä siis ”siivoa” perennapenkkejä liian tarkasti, äläkä haravoi alueita, joilla se ei ole välttämätöntä.
Talventörröttäjiä täynnä oleva perennapenkki tai lahopuuaidanne on parempi suoja hyönteisille kuin mikään rakennettu ötökkähotelli.
7. Kompostoi ja kierrätä
Mikään eloperäinen kasviaines ei ole roskaa tai jätettä! Kaikki maatuu ja sitä ennen hyödyttää lukemattomia ötököitä ja otuksia.
Hyödynnä kompostointia ja kierrätystä pitämään maaperäsi terveenä ja vähentämään jätteiden määrää. Komposti tarjoaa myös luonnonmukaista lannoitetta kasveillesi.
8. Sopisiko istutukseen joku vesielementti?
Lisää perennapenkkiisi myös vesielementti, kuten pieni lampi tai suihkulähde, jos se vain on mahdollista.
Ilmaston muutos on jo tuonut meillekin niin poikkeuksellisia kuivuuskausia, että jopa luonnonotukset voivat kuolla janoon. Vesielementti kasvillisuuden suojissa auttaa janoisia siilejä, lintuja, pölyttäjiä ja muita eläimiä.
Vesielementti voi myös auttaa ylläpitämään puutarhan kosteutta.
9. Tutki, opi ja nauti!
Puutarha ei ole vain työleiri, jossa pitää jatkuvasti puuhata jotain tärkeää. Tutki ja havainnoi, kuljeskele ilman rikkarautaa ja istuskele ihan vain katsomaan aina välillä.
Kun opit, mitkä kasvit menestyvät parhaiten ja houkuttelevat eniten elämää ympärilleen, lisää niitä puutarhaasi. Jos näet, että joku ei viihdy hyvin, vaihda se toiseen.
Luonnonystävän perennapenkki on valmis muuttumaan ja sopeutumaan tarpeiden mukaan.
Perennapenkin perustaminen luontoystävällisesti ei ole yhtään sen vaikeampaa kuin perinteisin keinoinkaan. Kun huomioit luonnon, voit nauttia helppohoitoisesta ja kauniista puutarhasta samalla, kun edistät luonnon monimuotoisuutta ja ekologisuutta.
Muista myös kärsivällisyys. Aloita pienin askelin ja anna puutarhallesi aikaa kehittyä ja kukoistaa luonnonmukaisesti.
