Biojätteiden kompostointi – bokashi

Viime vuoden aikana kaikkien taajamissa asujien piti ruveta lajittelemaan biojäte erikseen. Jos olet tähän asti pistänyt biojätteet sekajätteen joukkoon, nyt on ollut pakko opetella sitten uudet tavat. Riippumatta siitä, asutko kerrostalossa, rivitalossa, paritalossa vai omakotitalossa.

Asunto-osakeyhtiöissä homma on helppo: pihalta löytyy biojäteastia ja asukkaan tarvitsee vain järjestellä keräys sinne keittiöön. Muiden pitää ratkaista, liittyykö biojätteen keräilyyn vai käsitteleekö biojätteet kiinteistöllä.

Jätelain määräykset

Jätelaissa on erilaiset jätteenkäsittelyn tavat laitettu selkeään ensisijaisjärjestykseen:

• Ykkösvaihtoehto on, että tavara pestään, korjataan tai muokataan niin, että sitä voidaan edelleen käyttää alkuperäiseen tarkoitukseen.
• Kakkosvaihtoehto on, että tavarassa oleva materiaali muokataan ja käytetään uudelleen jonkun tavaran valmistuksessa.
• Kolmosvaihtoehto on, että tavara muutetaan energiaksi tai muuhun hyödylliseen muotoon.

Jotta tämä periaate onnistuisi, pitää jätteet lajitella materiaalien mukaan, kaikkea ei voi vain tunkea yhteen saaviin.

Jätelaissa on myös paremmuusjärjestys jätteen käsittelypaikan suhteen: paras vaihtoehto on käsitellä jäte sen syntypaikalla, mikäli se ensijaisjärjestyksen kannalta on järkevää.

Kuulostaako monimutkaiselta? No, yksinkertaistettuna biojätteen osalta se tarkoittaa, että

• lajittele erilleen muusta jätteestä ja
• kompostoi, eli uudelleen käytä mieluiten siellä omalla kiinteistöllä!

Erilaisia biojätteen käsittelytapoja

Omakotiasujalle edullisin vaihtoehto on biojätteiden kompostointi siellä omalla tontilla. Tämä on myös luonnon kannalta paras vaihtoehto, vältetäänhän siinä turhat kuljetukset.

Biojätteiden kompostointi onnistuu toki perinteisellä lämpökompostilla ihan mainiosti. Mutta helpompiakin tapoja on olemassa!

Minä ehdin lämpökompostoida yli 20 vuotta, kunnes kaikki muuttui, kun tutustuin bokashiin. Se on vain niin paljon helpompaa, siistimpää, kevyempää ja nopeampaa, että takaisin ei ole paluuta ollut! Tässä postauksessa saat selkeät neuvot, miten sinäkin voit siirtyä helppoon bokashointiin!

BOKASHI

Bokashi kuulostaa äkkiseltään lähinnä joltain pokemonhahmolta tai aasialaiselta taistelulajilta. Mutta sitä se ei ole! Bokashi on tapa, jolla voit muuttaa keittiön biojätteet uudeksi mullaksi helposti, siististi ja ekologisesti vaikka olohuoneen nurkassa!

Luontoystävällisyyden kannalta bokashin etuna on, että se on nopeampi ja siksi ravinteita valuu hukkaan vähemmän kuin perinteisessä lämpökompostoinnissa.

Luontoystävällisyyttä lisää myös se, että voit uudistaa bokashilla vanhat mullat ja vähentää näin uuden mullan ostoa (mullan valmistushan vie energiaa ja turpeen käyttö lisää soiden tuhoamista, myös painavien säkkien kuljetus vie paljon energiaa kaikissa vaiheissa matkaa)

Ja ihmisystävällistäkin se on, sillä voit unohtaa jäätyneen pihakompostorin sulattelut ja herättelyt, lumityöt kompostorille, kompostin raskaan kääntämisen, jälkikompostoinnit ja tyhjennykset.

Loistojuttu siis kaikin tavoin, mutta miten se tapahtuu. Tein sinulle tähän selkeät kädestä pitäen ohjeet, joita seuraamalla onnistut varmasti!

Mitä tarvitset:

Sopivat astiat

Bokashiämpäriä ei pidä jatkuvasti aukoa, jotta sinne ei pääse ilmaa. Tämän takia biojätteille tarvitaan erillinen keruuastia. Se voi olla biojäteastia, muovirasia tai vaikka vanha kattila, ihan maun mukaan. Tilavuutta keruuastialla saisi olla sen verran, että siihen mahtuu yhden tai kahden päivän biojätteet. Liian isossa biojätteet alkavat jo mädäntyä ja homehtua, liian pientä joutuu tyhjentämään liian usein.

Bokashiastian tärkein ominaisuus on ehdoton ilmatiiviys. Biojätteet on tarkoitus fermentoida hapettomassa tilassa ja tämä ei onnistu, jos astiaan pääsee jatkuvasti happea.

Bokashiastioita on syytä olla vähintään kaksi, koska kun ensimmäinen täyttyy, sen pitää saada hapattua rauhassa vähintään 2 viikkoa ennen tyhjennystä multaantumaan.

Yksineläjälle ja jos haluat ensin testata menetelmään suosittelen edullisia Orthexin viiden litran ämpäreitä. Niissä on testatusti tiivis kansi ja kun laitat pohjalle jotain nestettä imevää (kananmunakennoa, biohiiltä, paperia), bokashointi onnistuu näissä ämpäreissä mainiosti.

Jos perheesi on isompi ja haluat myös hyödyntää fermentoinnissa kertyvän bokashinesteen (hyvää lannoitetta), suosittelen 16 litran Organko-ämpäreitä tai 19 litran Mocca-ämpäreitä. Ensin mainittuja saa useimmista tavarataloista ja puutarhamyymälöistä, jälkimmäisiä täältä. Molemmissa on hana bokashinesteen valuttamista varten ja tiivis kansi.

Isompi Mocca-ämpäri on minun mielestäni se kaikista paras bokashiastia! Miksikö? No, siihen on muoviin ympätty keraamista jauhetta, jossa on EM-mikrobeja. Tämän ansiosta se ”käynnistyy” usein heti ensimmäisellä käyttökerralla moitteetta.

Bokashirouhe

Bokashirouheeksi suosittelen tätä kotimaista, kuivaa rouhetta. Se on valmistettu Suomessa, jolloin kuljetusmatkat ovat pienet ja säilyvyys erinomaista.

Muitakin vaihtoehtoja toki markkinoilta löytyy. Valintaa tehdessäsi muista huomioida valmistuajankohta ja rouheen koostumus. Kostea rouhe säilyy lyhyemmän aikaa ja sitä pitää käyttää enemmän kuin kuivaa.

Älä osta bokashirouhetta, jossa ei ole parasta ennen päivämäärää!

Biojätteitä

Mitä bokashiin sitten voi laittaa?

Periaatteessa mitä vaan orgaanista jätettä, mitä keittiössä syntyy. Koska tarkoitus on onnistua fermentoinnissa, muutama juttu on kuitenkin hyvä muistaa:

1. Älä laita isoja määriä nestemäisiä aineksia
2. Paperi ei fermentoidu, joten suodatinpaperit ja talouspaperit eivät bokashissa muutu miksikään (ei ne siellä tosin isosti haittaakaan tee).
3. Eläinperäiset jätteet fermentoituvat heikosti ja hitaasti, jolloin ne saattavat tuottaa pahaa hajua
4. Jotkut kasviperäiset aineksetkin saattavat aiheuttaa hajuongelmia, kuten kahvinporot, sipuli ja isommat määrät kaalia.

Biojätteiden esikäsittely:

Kuten aiemmin jo oli puhe, fermentoituminen tapahtuu hapettomassa tilassa. Tämän takia bokashiastian tulee olla ilmatiivis ja ilman määrä myös jätteen seassa tulee minimoida. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että mitä pienemmiksi olet biojätteet paloitellut, sitä tiivimmin ne astiaan saat.

Eli paloittele biojätteet pieniksi, sellaisiksi haarukallisiksi on aika sopiva. Erityisen tärkeää tämä on kovien ainesten suhteen.

Aloitetaan!

No niin, nyt sinulla on astia, rouhe ja biojätteitä. Mitäpä seuraavaksi?

Jos käytät hanallista astiaa, pohjalle ritilän päälle kannattaa laittaa pari palaa talouspaperia. Tämän tarkoitus on estää biojätepalojen valumista alas nesteosaan ja ritilän tukkeutumista.

Jos astiasi on umpinainen, laita pohjalle vaikka hieman revittyä kananmunakennoa nesteitä imemään (ei välttämätön, jos biojätteesi eivät ole kauhean märkiä). Tämän päälle ripottele biohiiltä, joka sitoo myös nestettä ja lisäksi hajuja.

Ripottele pohjalle ensin rouhetta (annostelu riippuu rouheen laadusta, katso pussista). Ja sitten vain ensimmäinen annos biojätteitä! Tiivistä biojätteet kevyesti, jotta ilmaa jäisi mahdollisimman vähän sekaan.

Ja sen perään ripottele rouhetta taas laadun mukainen määrä.

Muista sulkea kansi huolellisesti.

Täytä näin ämpäri aivan täyteen. Siis todellakin aivan täyteen! Koska emme halua sitä ilmaa ämpäriin, ilmatilaa ei pidä jäädä myöskään massan ja kannen väliin.

Huomaat pian, että ämpäri tuntuu olevan pohjaton. Kun ensimmäisen kerran arvelet, että kohta se on täynnä, saat vielä monta kertaa lisätä jätettä ja aina vaan mahtuu! Fermentoinnin edetessä massa painuu ja tiivistyy.

Jos ämpärisi on hanallinen, laske hanasta kertynyt neste pois säännöllisesti. Se on mainiota lannoitetta niin huonekasveille kuin puutarhan kasveillekin. Typpeä siinä on vähän (se sitoutuu fermentoidessa massaan ja päätyy aikanaan multaan), mutta fosforia ja kaliumia löytyy.

Bokashineste on tujua tavaraa, pistä sitä vain teelusikallinen parin litran kastelukannuun!

Kun ämpäri on täynnä

Kun ämpäri lopulta täyttyy, alkaa tälle ämpärille fermentoitumisrauha.

Ripottele viimeisellä täyttö kerralla hieman reilummin bokashirouhetta pintaan ja laske nesteet hanasta huolellisesti pois. (Jos sinulla on hanaton ämpäri, josta kuuluu nesteen hölskyntää, kallista se varovasti lavuaarin päälle ja anna nesteen valua pois.)

Ota toinen ämpäri aktiivikäyttöön ja siirrä tämä syrjään. Fermentoitumisrauha-aika on vähintään kaksi viikkoa optimaalisissa oloissa. Jos on viileämpää, se on pidempi. Jos biojäte on huonosti fermentoituvaa, se on pidempi.

Ja mitä pidempi, sitä parempi!

Parin viikon päästä voit kokeilla, tuleeko hanasta nestettä ja valutella sen pois.

Multaus eli esikäsitellyn biojätteen kompostointi

Kun massa on saanut vähintään sen 2 viikkoa fermentoitua, se sekoitetaan multaan. Nyt prosessi muuttaa muotoaan: kun aiemmin piti olla hapetonta em-mikrobien toiminnalle, multaantumisesta vastaavat mikrobit tarvitsevat happea.

Ne multaantumismikrobit tulevat siitä mullasta, eli sen olisi hyvä olla vanhaa, elävää multaa. Pussimullassa mikrobeja on vähän, puutarhan penkistä kaivetussa tai kesäkukkaruukuissa käytetyssä taas enenmmän. Mitä rikkaampaa käytettävä multa on, sitä tehokkaammin ja nopeammin ne muuttavat fermentoidun massan mullaksi.

Aikaa tähänkin vaiheeseen kuluu vähintään se kaksi viikkoa, optimaalisissa olosuhteissa.

Eli bokashimenetelmällä voit muuttaa keittiön biojätteet mullaksi jopa kuudessa viikossa (2 viikkoa bokashiastian täyttöä, 2 viikkoa fermentoitumisrauhaa, 2 viikkoa multaantumista)! Perinteisessä lämpökompostorissa tähän menee vähintään puoli vuotta, Suomen oloissa ulkona vuosi.

Palataanpa sitten siihen jätelakiin.

Jätelain näkökulmasta bokashointi on biojätteen esikäsittelyä ja multausvaihe sitten kompostointia. Siksi multaus pitää aina tehdä jätelain kompostoinnille antamien määräysten mukaan:

1. Haittaeläimiltä suojatussa astiassa
2. Tarvittaessa lämpöeristetyssä astiassa

Milloin tarvitaan lämpöeristystä? Tästä on hieman ristiriitaisia tulkintoja, mutta ilmeisesti tämä tarve liittyy ennenkaikkea kompostorin toimintaan ja tilavuuteen.

Lämpöeristämättömässä kompostorissa voi käydä niin, että lämpö ei nouse riittävän korkeaksi ja massa alkaakin mädäntyä kompostoitumisen sijaan. Ja biojätteiden mädättäminenhän ei kotioloissa ole sallittu biojätteiden käsittelytapa.

Se voi myös talvella jäätyä ja tulla täyteen, jolloin sen tilavuus ei riitä koko vuoden biojätteille. Ja kun laki vaatii lajittelemaan ihan ympäri vuoden, tällaisessa tapauksessa kiinteistön pitäisi sitten liittyä biojätteen keräykseen.

Hyväksytäänkö bokashi kompostoinniksi?

Somessa liikkuu hieman ristiriitaista tietoa siitä, ovatko jäteviranomaiset hyväksyneet bokashoinnin kompostoinniksi vai eivät. Näissä hyväksymättömyyksissä on aina kyse väärinkäsityksistä, sillä laki ei bokashia kiellä! Lakihan ei ota yhtään mitään kantaa siihen, miten biojätteitä keittiössä kerätään tai esikäsitellään.

Väärinkäsityksiä aiheuttaa usein se, että bokashoija innolla selostaa sitä bokashointiaan ja unohtaa multausvaiheen kokonaan. Ja jäteviranomainen tulkitsee sen niin, että tämä ihminen nyt selittää käsittelevänsä biojätteet keittiössään jollain rouheilla ja sehän nyt ei ole mitään lain määräämää kompostointia alkuunkaan.

Väärinkäsitysten välttämiseksi muista siis, että vain se multausvaihe kiinnostaa jäteviranomaisia ja sen tulee tapahtua lain vaatimalla tavalla. Fermentointivaihe siellä keittiössä on biojätteen keräilyvaihe, sitä ei laki säätele mitenkään. Paitsi tietenkin siten, että haittaeläimiltä biojätteiden pitää olla siinäkin vaiheessa suojattuja!