Perennapenkin kevätsiivous

Perennapenkin kevätsiivous on ajankohtainen, kun maa on sulanut ja hieman kuivahtanut. Liian aikaisin luonnonystävän ei kuitenkaan tähän puuhaan pidä ryhtyä!

Tunnistan kyllä tunteen. Kun sormet jo ihan syyhyää pitkän talven jälkeen pihapuuhiin ja lumen alla litistynyttä kasvillisuutta on ihan pakko päästä vähän rupsuttelemaan. Luonnonystävä kuitenkin tutkii ennenkuin hutkii. Ja miettii asiaa tietysti myös sen luonnon näkökulmasta.

Tässä artikkelissa jaan kanssasi askel askeleelta opastetun ja luontoystävällisen tavan hoitaa perennapenkki kuntoon talven jälkeen.

Perennapenkin kevätsiivous askel askeleelta

Ennen kuin kaivat työvälineitä esiin, käypä katsomassa sitä penkkiä lähempää. Oikea ajankohta kevätkunnostukseen on tärkeä juttu luonnon kannalta. Ja sen oikean ajankohdan näet vain siitä penkistä, et kalenterista tai puutarhalehdestä.

Jos menet pöyhimään maakariketta liian aikaisin, siellä vielä talvehtimassa olevat ötökät jäävät suojaa vaille ja paleltuvat. Myöskään istutetut kasvit eivät tykkää siitä, että niitä käsitellään vielä kohmeisena.

Lisää vinkkejä, miten saat houkuteltua hyötyötökät pihaasi, löydät täältä.

Anna siis penkin sulaa kunnolla ja kasvuston kuivahtaa ennen töihin ryhtymistä!

Työvälineet:

• harava, hara tai muu pitkävartinen, kevyt maanmuokkausväline
• puutarhasakset
• kottikärryt tai muu kuljetusväline
• lapio

1. askel: Leikkaa talven törröttäjät

Perennapenkin kevätsiivous alkaa vanhojen versojen katkomisella. Keväällä suurin osa syksyllä penkkiin jääneistä kasvustoista on jo kaatunut ja hajonnut silpuksi. Leikkaa tai katko käsin ne, jotka vielä ovat pystyssä. Jo kevyt haravointikin saattaa riittää, et välttämättä tarvitse saksia ollenkaan.

Leikkaa perennojen kovat versot ihan alhaalta, mutta varo kuitenkin vahingoittamasta mahdollista uutta kasvua.

2. askel: Silppua isot kasvinosat pienemmiksi

Voit oikein mainiosti jättää kuolleet kasvinversot penkkiin, jossa ne parantavat maan koostumusta, tarjoavat pieneliöille ruokaa ja lannoittavatkin hieman.

Jos puhdas multapinta miellyttää sinun silmääsi enemmän, ne voi myös kompostoida erikseen ja kiikuttaa maata parantamaan sitten kompostimullan muodossa myöhemmin.

3. askel: Kitke mahdolliset rikkakasvit.

Jos tässä vaiheessa maassa näkyy vihreitä rikkakasveja, ne kannattaa nykäistä juurineen maasta pois. Nyt ne lähtevät vielä helposti irti.

Moni siemenistä leviävä rikkakasvi itää jo syksyllä, talvehtii pikkutaimena ja lähtee keväällä sitten vauhdilla valloittamaan maailmaa. Tällaisia jo syksyllä itäviä ovat mm. pihatähtimö (eli vesiheinä), saunakukka, matara, peippi ja kylänurmikka. Näiden pikkutaimet kannattaa nykäistä nyt ylös, niin ne eivät isommaksi kasvakaan ja pääse siementämään.

4. askel: Haraa maan pinta kevyesti.

Maan pinta on ainakin lumellisilla alueilla tiivistynyt talven aikana. Se kannattaa harata kevyesti rikki. Tämä katkaisee kapillaarisen veden nousun pintaan haihtumaan, jolloin lumien sulamisvesi säilyy maassa kasvien käytettävissä pidempään.

Kevyt rupsutus myös piilottaa silputut kasvijätteet mullan sekaan, jolloin ne maatuvat nopeammin kuin vain maan pintaan jätettynä.

5. askel: Onko tarvetta lannoitukselle?

 Kevät on myös lannoituksen aikaa. Itse suosin perennapenkeissä eloperäisiä lannoitteita, kompostimultaa ja pussista kanankakkaa. Voit myös käyttää keinolannoitteita, erilaisia kevätlannoitteita löytyy puutarhakaupoista joka tarpeeseen.

Muista lukea annosteluohjeet ja noudata niitä!

Lannoitteet, oli ne sitten eloperäisiä tai valmisrakeita, levitetään penkin kevätsiivouksen jälkeen pintamaahan. Ravinteet liukenevat kesän aikana siitä kasvien käyttöön.

Kalkitus onnistuu joko jauhemaisella dolomiittikalkilla tai rakeisilla valmisteilla. Myös tuhka käy hyvin perennapenkin kevätlannoitukseen. Se hoitaa kalkituksen, mutta sisältää myös muita ravinteita (ei kuitenkaan typpeä).

Kalkin ja tuhkan voit levittää jo lumenkin päälle, jos paikka on tasainen. Rinteessä lumen päälle levitetty kalkki kuitenkin helposti valuu sulamisvesien mukana pois penkistä.

Kalkitsemisen tarpeen voi tarkistaa kätevillä ph-liuskoilla, joita saa sekä puutarhaliikkeistä että apteekista.

Älä lannoita tai kalkitse varmuuden vuoksi!

Toisinaan kuulee väitteen, että kalkitseminen olisi aina hyväksi. Tämä ei pidä paikkansa! Olen törmännyt pihaan, jossa runsas tuhkan käyttö ja sen lisäksi vielä jokavuotinen kalkkilisä pussista tekivät maasta jo liian emäksisen. Tämän ongelman korjaaminen on todella hidasta ja kestää vuosia.

Tarkista maan pH ennen kalkintaa, äläkä tee sitä varmuuden vuoksi joka vuosi!

Myöskään lannoitus ei ole tarpeen joka vuosi. Luonnonystävä hoitaa istutuksia mahdollisimman vähän ja välttää viemästä sieltä mitään orgaanista pois. Näin maan multavuus paranee ja ravinteet kiertää, eikä lisälannoitukselle ole niin suurta tarvetta.

Näillä ohjeilla perennapenkin kevätsiivous sujuu sutjakasti ja luontoystävällisesti!

Tästä löydät lisätietoa luontoystävällisen perennapenkin perustamisesta.