Perennapenkin kevätsiivous on ajankohtainen, kun maa on sulanut ja hieman kuivahtanut. Liian aikaisin luonnonystävän ei kuitenkaan tähän puuhaan pidä ryhtyä!

Tunnistan kyllä tunteen. Kun sormet jo ihan syyhyää pitkän talven jälkeen pihapuuhiin ja lumen alla litistynyttä kasvillisuutta on ihan pakko päästä vähän rupsuttelemaan.

Luonnonystävä kuitenkin tutkii ennenkuin hutkii. Ja miettii asiaa tietysti myös sen luonnon näkökulmasta.

Tässä artikkelissa jaan kanssasi askel askeleelta opastetun ja luontoystävällisen tavan hoitaa perennapenkki kuntoon talven jälkeen.

Ennen kuin kaivat työvälineitä esiin, käypä katsomassa sitä penkkiä lähempää. Oikea ajankohta kevätkunnostukseen on tärkeä juttu luonnon kannalta.

Jos menet pöyhimään maakariketta liian aikaisin, siellä vielä talvehtimassa olevat ötökät jäävät suojaa vaille ja paleltuvat.

Myöskään istutetut kasvit eivät tykkää siitä, että niitä käsitellään vielä kohmeisena.

Anna siis penkin sulaa kunnolla ja kasvuston kuivahtaa ennen töihin ryhtymistä!

Työvälineet:

√ harava, hara tai muu pitkävartinen, kevyt maanmuokkausväline

√ puutarhasakset

√ kottikärryt tai muu kuljetusväline

√ lapio

Kuinkakohan monta kertaa olen kuullut perusteluksi perennapenkin syyssiivoukselle sen, että on sitten vähemmän töitä keväällä?!

Asiahan ei ole ollenkaan näin! Kun jätät penkin syksyllä rauhaan, kokonaistyömääräsi on oikeasti paljon pienempi.

Keväällä suurin osa syksyllä penkkiin jääneistä kasvustoista on nimittäin jo ihan itsekseen kaatunut ja hajonnut silpuksi. Enää murto-osa törröttää pystyssä ja nekin katkeavat helposti käsin. 

Leikkaa tai katkaise versot ihan alhaalta, mutta varo kuitenkin vahingoittamasta mahdollista uutta kasvua.

Pitääkö kuolleet kasvinosat haravoida penkistä pois? Ei tarvitse!

Voit oikein mainiosti jättää kuolleet kasvinversot penkkiin, jossa ne parantavat maan koostumust, tarjoavat pieneliöille ruokaa ja lannoittavatkin hieman.

Jos puhdas multapinta miellyttää sinun silmääsi enemmän, voit ne toki myös kompostoida erikseen ja kiikuttaa maata parantamaan sitten kompostimullan muodossa myöhemmin.

Jos tässä vaiheessa maassa näkyy vihreitä rikkakasveja, ne kannattaa nykäistä juurineen maasta pois. Nyt ne lähtevät vielä helposti irti.

Moni siemenistä leviävä rikkakasvi itää jo syksyllä, talvehtii pikkutaimena ja lähtee keväällä sitten vauhdilla valloittamaan maailmaa.

Tällaisia jo syksyllä itäviä ovat mm. pihatähtimö (eli vesiheinä), saunakukka, matara, peippi ja kylänurmikka.

Kun kitket nämä pikkutaimet pois heti keväällä, saat olla pitkälle kesään niiltä rauhassa. Ehkä jopa kokonaan!

Maan pinta on ainakin lumellisilla alueilla tiivistynyt talven aikana. Se kannattaa harata kevyesti rikki.

Tämä katkaisee kapillaarisen veden nousun pintaan haihtumaan, jolloin lumien sulamisvesi säilyy maassa kasvien käytettävissä pidempään.

Kevyt rupsutus myös piilottaa silputut kasvijätteet mullan sekaan, jolloin ne maatuvat nopeammin kuin vain maan pintaan jätettynä.

Joskus kuulee ajatuksen, että maanpinta pitäisi rikkoa, jotta kasvit jaksaisivat sieltä alta nousta. Tällaista apua kasvit tarvitsevat harvoin ja lähinnä tiukaksi kuorettuneella savipihalla.

Kevät on myös hyvää lannoituksen aikaa.

Itse suosin perennapenkeissä eloperäisiä lannoitteita, kompostimultaa ja pussista kanankakkaa. Voit myös käyttää keinolannoitteita, erilaisia kevätlannoitteita löytyy puutarhakaupoista joka tarpeeseen.

Muista lukea annosteluohjeet ja noudata niitä!

Lannoitteet, oli ne sitten eloperäisiä tai valmisrakeita, levitetään penkin kevätsiivouksen jälkeen pintamaahan. Ravinteet liukenevat kesän aikana siitä kasvien käyttöön.

Kalkitus onnistuu joko jauhemaisella dolomiittikalkilla tai rakeisilla valmisteilla. Myös tuhka käy hyvin perennapenkin kevätlannoitukseen. Se hoitaa kalkituksen, mutta sisältää myös muita ravinteita (ei kuitenkaan typpeä).

Kalkin ja tuhkan voit levittää jo lumenkin päälle, jos paikka on tasainen. Rinteessä lumen päälle levitetty kalkki kuitenkin helposti valuu sulamisvesien mukana pois penkistä.

Kalkitsemisen tarpeen voi tarkistaa kätevillä ph-liuskoilla, joita saa sekä puutarhaliikkeistä että apteekista.

Puutarhalehtien ja -kauppojen mainokset kertovat meille joka kevät, että ”nyt on aika lannoittaa” ja ”nyt on jo kiire kalkita”.

Älä usko kaikkea mitä luet! Kirjoittajat tuskin ovat sinun pihallasi käyneet tilannetta tarkistamassa…

Olen törmännyt jo useampaan pihaan, jossa runsas tuhkan käyttö ja sen lisäksi vielä jokavuotinen kalkkilisä pussista ovat tehneet maasta jo liian emäksisen.

Tämän ongelman korjaaminen on todella hidasta ja kestää vuosia. pH:n nostaminen on huomattavasti helpompaa kuin sen laskeminen!

Tarkista maan pH ennen kalkintaa, äläkä tee sitä varmuuden vuoksi joka vuosi!

Jos hoidat istutuksia luontoystävällisesti ja käytät runsaasti orgaanisia aineita maanparannukseen ja katteeksi, maan pH pysyy optimaalisella tasolla todennäköisesti kokonaan ilman kalkintaa.

Myöskään lannoitus ei ole tarpeen joka vuosi.

Luonnonystävä hoitaa istutuksia mahdollisimman vähän ja välttää viemästä sieltä mitään orgaanista pois. Näin maan multavuus paranee ja ravinteet kiertää, eikä lisälannoitukselle ole niin suurta tarvetta.

Lue tästä, miten voit analysoida maan tarpeita.