Rikkaruohojen kitkeminen on puutarhurin perustyötä, sanoi opettajani puutarhuriksi opiskellessani. Ja näinhän se on.
Puutarha on aina osa ympäröivää luontoa, jonka me olemme vain saaneet vähäksi aikaa lainaan ja luvan muokata sitä mieleiseksemme. Kitkeminen on tämän muokkaamisen ydintoimintaa.
Rikkaruohojen kitkeminen ei ole kuitenkaan mikään ahkeruus- vaan tekniikkalaji! Siihen liittyy monia virheellisiä käsityksiä ja myyttejä, joista irti päästäminen auttaa sinua pärjäämään niiden kanssa mukavammin.
Nyt kumotaan niistä viisi yleisintä!
Teetkö sinä nämä virheet puutarhassa kitkiessäsi?
Kitkemisellä tarkoitetaan mitä tahansa mekaanista kasvin poistamista paikasta, jossa sen ei haluta kasvavan. Sen voi tehdä käsin repimällä, lapiolla kaivamalla tai vaikka pyöräharalla rullailemalla.
Pääasia on lopputulos: kasvin toivotaan häviävän kasvupaikasta kokonaan.
Jos kitkeminen – miten sen sitten teetkään – ei tuota toivottua lopputulosta, tekniikkasi on väärä!
Aika usein somessa törmää kertomuksiin, kuin x-rikkaruoho on mahdoton hävitettävä, koska olen kitkenyt sitä vuosikymmenet, eikä se ole vähentynyt yhtään.
”Hulluus on sitä, että toistaa yhä uudelleen samaa mutta odottaa silti eri tulosta.” Albert Einstein
Kokemukseni mukaan rikkojen valtaus johtuu hyvin harvoin liian laiskasta puutarhanhoitajasta ja liian vähäisestä kitkemiseen käytetystä ajasta.
Useimmiten syy löytyy väärästä tekniikasta, jossa on luotettu myytteihin ja somen vinkkeihin miettimättä, onko sille mitään biologista perustetta.
Alta löydät yleisimmät virheet, joihin itse olen törmännyt.
Rikkaruohot pitää kitkeä aina juurineen
Jos oikeasti saat koko rikkaruohon juurineen päivineen pois maasta, ei se tietenkään voi kasvaa siihen uudestaan. Eli siinä mielessä tämä ohje on ihan paikkansa pitävä.
Mutta, monilla yleisimmillä rikkakasveilla tämä on käytännössä mahdotonta. Ja kun sinne maahan jää pienikin pala juurta (tai maavartta kuten juolavehnällä ja vuohenputkella), uusi kasvi kasvaa kitkemäsi tilalle heti, kun selkäsi käännät!
Usein tällaisten maavarsilla ja juurenpätkistä leviävillä tämä yritys kitkeä kasvi juurineen tuottaa täysin päinvastaisen vaikutuksen. Yhden kasvin sijaan sinulla onkin 10 tilalla, jokaisesta juurenpätkästä kun kasvaa uusi itsenäinen yksilö.
Helpompaa ja tehokkaampaa on vain katkaista rikkakasvin maanpäällinen kasvusto ja estää näin kasvin yhteyttäminen.
Kyllä, se nousee sieltä pian uudestaan juuren energiavarastoilla.
Mutta joka kerta uudestaan kasvaessaan se kuluttaa ravintovarastoja sieltä juurestaan. Kun aina katkot uuden kasvun, lopulta ravintovarasto loppuu ja se juurikin kuolee.
Tämän onnistumisessa on kuitenkin sudenkuoppa:
Ajoituksen on kuitenkin oltava oikea, jotta homma toimii!
Kun katkaiset kasvin maanpäälliset osat viimeistään siinä vaiheessa, kun kasvu saavuttaa kompensaatiopisteen, sitkeinkin rikka nääntyy juurineen päivineen jopa yhdessä kesässä.
Kompensaatiopisteitä yleisimmille rikoille löydät mm. täältä: Rikkaruohot pihanomistajan riesana
Kompensaatiopiste tarkoittaa sitä ruohovartisen kasvin kasvuvaihetta, kun se tuottaa yhteyttämällä yhtä paljon energiaa kuin mitä kasvuunsa käyttää.
Käytännössä kyseessä on siis se kohta kasvussa, jonka jälkeen energiavarastot alkavat jälleen kasvaa. Tähän hetkeen asti kasvi on joutunut käyttämään juuren energiavarastoja kasvuunsa.
Vain myrkyttämällä kaikki rikkaruohot kuolee varmasti
Kasveilta puuttuu yksi tärkeä puolustautumiskeino eläimiin verrattuna: ne eivät pysty pakenemaan. Siksi suurimmalla osalla kasveista on useita keinoja käytössä geeniensä suojaamiseksi.
Vaikka tuhoaisit kasvin maanpäälliset osat myrkyllä, ne voivat silti pysyä hengissä:
- juurensa avulla
- maavarren tai juuren palasien avulla
- uudelleen juurtuvan verson avulla
- siemeniensä avulla
Rikkojen torjunta-aineista suurin osa tappaa vain sen maanpäällisen osan. Ja vaikka se tunkeutuisi juuristoon (ja samalla tuhoaa maaperäeliöitä), se pystyy tappamaan vain tämän yhden yksilön.
Iso osa rikkaruohoista on yksi- tai kaksivuotisia.
Ne kuolevat siis joka tapauksessa kukinnan jälkeen, joten tällaisten kasvien myrkyttäminen on ihan turhaa.
Siemeniinkään ei myrkky vaikuta, joten uudet siementaimet nousevat maasta ihan entiseen tapaan. Useimmat monivuotisetkin rikkaruohot lisääntyvät myös siemenistä.
Eli vaikka tuhoaisit kasvin myrkyllä, siemenpankista nousee uudet jälleen hetken päästä.
Torjunta-aineiden tehottomuus on yksi syy, miksi kotipuutarhojen pieni käyttökin on iso ongelma.
Vaikka käytettävä aine ei kertakäsittelyllä tuottaisikaan kohtuutonta haittaa ympäristölle, sen jatkuva, vuodesta toiseen toistuva käyttö moninkertaistaa maahan jäävien haitallisten aineiden määrän.
Ja vuodesta toiseen sitä joudutaan käyttämään, koska ei tunneta kasveja, eikä osata ajoittaa myrkytyksiä oikein.
Mitä vähemmän puutarhassa on luonnonkasveja, sitä vähemmän on kitkettävää
Sinähän sen ensinnäkin päätät, mikä on rikkakasvi sinun puutarhassasi!
Esimerkiksi voit antaa maahumalan ihan rauhassa levitä marja- tai koristepensaiden juuristoalueella tai jopa isojen perennojen alla. Se ei pintajuurisena kilpaile puuvartisten kasvien kanssa, vaan päinvastoin maanpintaa kattaessaan auttaa niitä.
Monista rikkaruohoista on jopa hyötyä.
Esimerkiksi apilat lisäävät maaperän typpivaroja, voikukka muhevoittaa maata paalujuurellaan ja maahumala houkuttelee pölyttäjiä paikalle.
Luonnonkasvit ovat erinomainen valinta puutarhan peruskasveiksi, joita täydentämään voi sitten lisätä vaativampia ja herkempiä puutarhakasveja.
Katekangas on tehokas keino estää rikkaruohot uudesta istutuksesta
Olet varmasti kuullut ohjeet kattaa maa alta ja päältä katekankailla, jotta rikkakasvit eivät heti valtaa uutta kukkapenkkiäsi?
Äkkiseltään tämä saattaakin kuulostaa hyvältä idealta: eristetään se istutusalue ympäristöstä, niin sittenhän se pysyy puhtaana niin rikkojen juurista kuin siemenistäkin!
Ikävä kyllä ihan näin homma ei kuitenkaan toimi.
Katekankaita ja -muoveja voit kyllä hyödyntää ETUKÄTEEN, ennen kasvien istutusta. Voit tukahduttaa rikkakasvit ennen puutarhakasvien istutusta peittämällä istutusalueen tiiviisti jollain valoa läpäisemättömällä muovilla tai kankaalla.
Mutta älä käytä maatumattomia katteita sen enempää maan alla kuin päälläkään enää valmiissa istutuksessa.
Äläkä missään nimessä ikinä kätke mitään maatumatonta suodatin- tai muuta kangasta/muovia maa-aineksen alle!
Ajan kanssa nämä kankaat joko tukkeutuvat ja estävät maan mikrobien, kasvien juurten sekä veden ja ravinteiden kulkua maakerroksissa.
Tai sitten ne silppuuntuvat ja muuttuvat haitalliseksi mikromuoviksi.
Muista kerätä myös ne etukäteen käyttämäsi katteetkin huolellisesti pois ja hävitä asianmukaisesti!
Nurmikko pitää perustaa aina puhtaaseen multaan, muuten rikkaruohojen kitkeminen on loputon urakka
Tämäkään myytti ei pidä paikkansa kuin harvojen osalta.
Oikeasti suurin osa rikkaruohoista ei kestä säännöllistä leikkaamista, joten ne häviävät sieltä nurmiheinien seasta kyllä ihan itsestään. Tällaisia ovat mm. nokkonen, vuohenputki ja ohdakkeet.
Nämä kasvit voivat olla jopa hyödyksi uuden nurmikon perustajalle.
Ne kasvattavat nopeasti suojakasvuston, joka vähentää kosteuden haihtumista ja suojaa pieniä nurmiheinien taimia.
Näin nurmikko itää tasaisemmin ja siitä tulee vahvempi.
Voikukka osaa kumartaa leikkurille, joten se pärjää myös leikatulla nurmikolla. Tosin se taas on mainio nurmikon kasvualustan parantaja syvällä paalujuurellaan, joten senkin poistamista kannattaa miettiä pari kertaa.
Myöskään monet heinäkasvit eivät säännöllistä leikkaamista kestä. Esimerkiksi juolavehnä häviää nopeasti leikatulta nurmikolta.
Kun hylkäät nämä tehottomat tavat kitkemistavat, helpottuu pihasi rikkaruohojen kitkeminen ihan takuuvarmasti merkittävästi!
